Uutiskirje 3/2026
Mitä tapahtuikaan vastuullisuudelle?
”Reilu vuosi sitten EU-komissio oli juuri julkaissut merkittäviä höllennyksiä kestävyysraportointidirektiiviin. Vaikka jonkinasteisia muutoksia osattiinkin odottaa, löi niiden laajuus monet ällikällä. Olihan lukuisissa yrityksissä joko vähintään varauduttu tai peräti jo raportoitu ensimmäisen kerran CSRD-velvoitteiden mukaisesti. Niin myös meillä Pohjolan Voimassa. Oikean vastuullisuustyön lisäksi töitä paiskottiin myös raportoinnin eteen. Helmikuussa voimaan tulleet CSR-direktiiviin tehdyt muutokset tarkoittavat meillä sitä, että emme kuulu enää velvoittavan raportoinnin piiriin.
Vastuullisuustyömme tavoitteet ja päälinjat sekä ajattelutapamme säilyvät. Vastuullisuus on ennen kaikkea tekemistä ja johtamista sekä viestintää. Se on eteenpäin katsomista ja jatkuvia entistä kestävämpiä valintoja. Toimimme verkostomaisesti, joten myös kumppaniemme kestävyys on erottamaton osa omaa kestävyyttämme. Olennainen osa vastuullisuutta on sidosryhmien ajatusten ja huolien kuuntelu ja ymmärtäminen. Raportointi on sinetti, joka dokumentoi tehdyn työn.”
KUULUMISET
Saavutimme hiilineutraalisuus-tavoitteemme vuodelle 2025
Vastuullisuus on kiinteä osa Pohjolan Voiman strategiaa. Jatkoimme vastuullisuusohjelmamme ja siihen liitetyn luonnon monimuotoisuusohjelman toteuttamista. Ylitimme vuodelle 2025 asettamamme ilmastotavoitteet. Sähköntuotantomme on 99,7-prosenttisesti ja lämmöntuotantomme 91,4-prosenttisesti hiilineutraalia. Ylitimme tavoitteemme, jotka olivat sähköstä 99 % ja lämmöstä 85 % hiilineutraalia vuoteen 2025 mennessä. Myös turpeen käyttömme väheni tavoitetta enemmän. Turpeen käyttö oli vähentynyt 94 % vuoden 2019 tasosta, kun tavoitteenamme oli 80 %:n vähennys.
Vuonna 2025 Pohjolan Voiman sähköntuotanto oli 16,1 terawattituntia (TWh). Pohjolan Voiman osuus kaikesta Suomessa tuotetusta sähköstä oli noin 20 %. Pohjolan Voiman lämmöntuotanto oli yhteensä 2,4 TWh. Pohjolan Voiman tuotannossa hiilidioksidineutraaliksi lasketaan vesi- ja ydinvoima sekä kestävyyskriteerit täyttävillä puuperäisillä polttoaineilla ja kierrätyspolttoaineiden bio-osuudella tuotettu energia.
Melon voimalaitoksen turbiinien peruskunnostus valmistui
Nokialla Kokemäenjoen vesistöön kuuluvassa Nokianvirrassa sijaitsevan Melon vesivoimalan turbiinien peruskunnostus on valmistunut. Kunnostushanke tuli päätökseensä, kun voimalaitoksen kahdesta turbiinista jälkimmäisenä kunnostettu 1. turbiini luovutettiin takaisin käyttöön maaliskuun lopulla. Kunnostuksella jatketaan voimalaitoksen koneiston elinkaarta ja varmistetaan vakaata energiantuotantoa.
NÄKÖKULMA
Vaelluskalojen luonnonkierron vahvistaminen vaatii kokonaisvaltaista kalanhoitoa
Kuusamon kirkkaissa vesistöissä kasvaa kohta emokaloja seuraaville vaelluskalasukupolville. Tammikuussa 2026 PVO-Vesivoiman ja Kemijoki Oy:n omistaman Voimalohi Oy:n operoitavaksi siirtyneellä Käylän kalankasvattamolla on seudulla pitkät perinteet, ja nyt se on keskeinen osanen PVO-Vesivoiman vaelluskalakantojen vahvistamisen kokonaisuutta. Käylästä suunnitellaan kasvattamoa emokaloille, joiden mädistä kotiutusistutetaan tulevaisuudessa kotijokiinsa palaavia vaelluskaloja.
”Vaelluskalojen palauttaminen on laaja kokonaisuus, joka vaatii pitkäjänteistä ja suunnitelmallista työtä sekä investointeja. Meille on tärkeää pyrkiä tukemaan jokeen leimautuvaa ja sinne kutemaan palaavaa vaelluskalakantaa. Toimenpiteisiin kuuluvat velvoitteiden lisäksi palautusistutukset, ylisiirrot ylös kutualueille ja alas merelle sekä vaellusväylät,” PVO-Vesivoiman ympäristö ja kalatalouden johtava asiantuntija Jyrki Salo kertoo.
Auditoinnit ovat meille tärkeä työkalu, kun varmistamme omaa ja kumppaneidemme toiminnan kestävyyttä. Teemme HSEQ-auditointeja, mutta myös puupolttoainetoimittajien auditoinnit ovat ajankohtaisia: haluamme niillä selvittää esimerkiksi metsän käyttöön ja monimuotoisuuteen liittyvien asioiden suositustenmukaisuutta. Kerätty tieto vahvistaa läpinäkyvyyttä ja mahdollistaa yhteisen kehittämisen.
Olemme linjanneet luonnon monimuotoisuusohjelmassamme, että jokainen tuotantoyhtiömme tekee vuoden aikana vähintään yhden auditoinnin. Tätä varten olemme luoneet auditointipohjan, jota yhtiöt voivat käyttää prosessissa itse. Vaihtoehtoisesti paikalle voi kutsua energiatalouden asiantuntijan Marja Tiiton, joka on työssään kouluttautunut konsultoimaan ja olemaan mukana auditointikäynneillä.
IHMISET
”Nimikkeeni kuvastaa hyvin tehtävääni: vastaan PVO-Vesivoiman hankkeista ja investoinneista aina esisuunnittelusta hankintoihin ja toteutukseen. Suurimpia kokonaisuuksia ovat voimalaitosten peruskunnostukset, kun taas pienempiä esimerkiksi betonirakenteiden ja säännöstelyluukkujen kunnostukset. Oma roolini on enemmän koordinoiva ja ohjaava, eli keskityn projektinhallintaan.
Projekteissa kestävyys on etenkin läpinäkyvää toimintaa, joka on lakien ja säännösten mukaista. Omassa tiimissämme on monipuolista osaamista, jota myös siirrämme eteenpäin nuoremmille tekijöille, mutta sen lisäksi luotettavalla kumppaniverkostolla on suuri arvo. Toimittajavalinnat ovat sekä Pohjolan Voimalle että itselleni tärkeitä – haluamme käyttää paikallisia toimittajia ja ammattilaisia aina, kun se on mahdollista. Oma työtukikohtani on Iissä, missä toimimme paljon esimerkiksi paikallisten koneurakoitsijoiden kanssa.”
Lue lisää siitä, miten Juha Kähkölä kuvaa vastuullisuutta työssään
PUHUTAAN ENERGIASTA
Noin kolme kysymystä nuorelle -videosarjan vieraana politiikan kommentaattori Emilia Uljas
Pohjolan Voiman Noin kolme kysymystä nuorelle -videosarjassa politiikan kommentaattori Emilia Uljas, joka tunnetaan mm. Jälkiviisaat-ohjelmasta, pohtii muun muassa nuorten tulevaisuudenuskoa ja miten sitä voitaisiin parantaa sekä työelämää.
Noin kolme kysymystä nuorelle -sarjassa Pohjolan Voiman yhteiskuntasuhdepäällikkö Miikka Koski haastattelee nuoria vaikuttajia ja tieteen tekijöitä ajankohtaisista ja kiinnostavista asioista. Haluamme tarjota nuorille mahdollisuuden tuoda esiin omia näkemyksiään. Ytimessä ovat kysymykset, joiden avulla avataan energia-aiheita sekä yhteiskunnallisia aiheita, jotka koskettavat myös energia-alaa.
ENERGINEN MEININKI
Pohjolan Voima paras pieni organisaatio Suomen Parhaat Työpaikat™ 2026 -listalla
Pohjolan Voima palkittiin parhaana pienenä organisaationa Suomen Parhaat Työpaikat -listauksessa. Palkinnon julkisti Great Place to Work®, yrityskulttuurin maailmanlaajuinen tutkija. Pohjolan Voima on tehnyt pitkäjänteistä työtä yrityskulttuurinsa ja työyhteisönsä kehittämiseksi. Yhteiskunnallisesti merkittävä työ ja osallistava johtamiskulttuuri näkyykin tutkimuksessa sitoutumisena ja keskinäisenä luottamuksena.
”On arvokasta saada tunnustus siitä, mitä saan todistaa meillä Pohjolan Voiman arjessa päivittäin. Avoimen ja osallistavan kulttuurimme perustana on luottamus. Luottamus tuo meistä esiin parhaat puolet niin ammattilaisina kuin ihmisinä ylipäätään. Vaalimme sitä myös kumppaniemme kanssa ja ihan kaikessa toiminnassamme”, Pohjolan Voima Oyj:n toimitusjohtaja Ilkka Tykkyläinen kiittää.