”Kalastoselvitykset ovat hankkeen luontoselvityksissä aivan keskiössä”

”Kemijärvellä on paljon ammatti- ja virkistyskalastajia sekä ranta- ja vapaa-ajanasukkaita. Siksi alusta asti oli selvää, että kalastoselvityksillä on keskeinen rooli selvitystyössämme. Usein kalastoselvityksiä tehdessä paikallistiedon rooli korostuu, minkä vuoksi kokosimme jo selvityksiä suunniteltaessa paikallisista asiantuntijoista ja kalatalousalan toimijoista koostuvan seurantaryhmän”, Jussi Laaksonlaita kertoo.    

Laaksonlaidan mukaan kalastoselvityksiä ohjaa oikeastaan kaksi eri asiaa.  

”Tarvitsemme ajantasaista tietoa hankkeen vaikutusalueen kalaston nykytilasta vaikutusarvion tekemiseksi. Toisaalta tarvitsemme vertailutietoa myös niiltä alueita, joihin hanke ei suoraan vaikuta, jotta voimme arvioida hankkeen mahdollisien vaikutuksien merkitystä isommassa kuvassa. Tämän vuoksi esimerkiksi tiettyjen kalataloudellisesti merkittävien kalalajien kohdalla selvitämme kutu- ja poikastuotantoalueita myös hankkeen varsinaisen vaikutusalueen ulkopuolella. Näin voimme arvioida mahdollisten negatiivisten vaikutusten merkitystä kalakannoille laajemmin Kemijärven vesistössä.” 

Vaikutukset rajaavat selvityksiä – kaikkea ei voida tutkia 

Tutkimusten lähtökohdaksi Swecon asiantuntijoiden oli tunnistettava, mitä tutkimustietoa tarvitaan, jotta ympäristövaikutusten arviointiselostus voidaan tehdä. Lisäksi suunnitteluvaiheessa piti muodostaa käsitys niistä eri vaikutusmekanismeista, joita hankkeesta ja siinä suunnitelluilla teknisillä ratkaisuilla, kuten ruoppauksella tai virtausmuutoksilla, voisi olla vesistöön ja sitä kautta edelleen järvessä eläviin kaloihin.   

”Tutkittavan vaikutusalueen määrittäminen on yksi keskeinen asia tällaisissa vaikutustenarvioinneissa – kaikkea emme voi tutkia, vaikka haluaisimmekin. Pumppuvoimalaitoksen toiminta tulisi vaatimaan sekä veden pumppaamista ylös varastoaltaaseen että laskemista takaisin Kemijärveen, mikä muuttaisi järven virtausolosuhteita. Siksi työmme pohjana on ollut muun muassa veden virtausmallinnus, jonka avulla määrittelemme mihin kalastoselvityksiä kohdennetaan. Osaltaan virtausmallinnuksen avulla määritelty vaikutusalue rajaa myös sitä, mitä kalalajeja tutkitaan: mille lajeille tuo alue on tärkeä ja millä tavoin. Näiden tietojen pohjalta suunnittelimme soveltuvimmat tutkimukset vaikutusten arvioimiseksi.”

Kemijärven erityispiirteet huomioidaan tutkimuksissa 

Kalastoselvityksen tutkimukset on räätälöity soveltumaan Kemijärven olosuhteisiin, jotka ovat poikkeukselliset. Aiemmissa tutkimuksissa on huomattu, että alueen kalakannoista kuha ja muikku ovat sopeutuneet järven säännöstelyyn ja sen tuomiin vaikutuksiin, kuten vedenpinnan korkeuden vaihteluun eri vuodenaikoina.

”Esimerkiksi Kemijärven kuhakanta on Suomen pohjoisin, ellei jopa maailman pohjoisin luontainen kuhakanta, jonka on todettu olevan geneettisesti ainutlaatuinen. Kemijärven kuhalle ei ole onnistuttu perustamaan viljelykantaa, minkä vuoksi sen kutu- ja poikastuotantoalueiden säilyminen on tärkeää. Myös muikku kutee Kemijärvellä ainakin osin poikkeuksellisen syvälle. Järven kalakantojen ainutlaatuisuus korostaa selvityksien ja paikallisten olosuhteiden ymmärtämisen merkitystä – yleistyksiä muista vesistöistä ei voi oikein suoraan soveltaa Kemijärveen”, Laaksonlaita nostaa esiin.

Kun tutkimukset tehdään yhden vuoden aikana, joidenkin lajien luonnolliset vuosittaiset kannanvaihtelut tuovat selvityksiin ja niiden tulosten tulkintaan oman haasteensa. Laaksonlaita korostaa, että kaikkiin luontoselvityksiin liittyy aina epävarmuuksia:

”Muikku on laji, jonka kannan koko voi vaihdella suurestikin eri vuosina. Olemme kuulleet paikallisilta kalastajilta, että syksyllä 2025 muikkusaaliit olivat kutuaikaan varsin pieniä, mikä voi vaikuttaa myös selvityksien tuloksiin. Onkin tärkeää ymmärtää, että nyt tehdyissä tutkimuksissa kerätty tieto antaa kuvan ennen kaikkea tämänhetkisestä tilanteesta. Keräämämme tieto antaa kuitenkin arvokasta pohjatietoa ympäristövaikutuksien arvioinnin tekemiseksi. Hyvin todennäköisesti tietoa tullaan täydentämään seurantatutkimuksilla, jos hanke etenee. Toteutamme nyt erittäin kattavan selvityskokonaisuuden, joka esimerkiksi voidaan seurantavaiheessa sitten toistaa.”

Luonnon ennakoimattomuus kuuluu tutkimustyöhön  

Kalastoselvityksiä tehdään kenttätyönä tutkimusalueen vesialueilla lähes koko avovesikauden ajan. Vuodenajat ja olosuhteet vaikuttavat tutkimuksiin olennaisesti ja useiden selvitysten on määritelty tarkka aikaikkuna, milloin ja esimerkiksi millaisissa veden lämpötiloissa ne on tehtävä.

”Työssämme yhdistyy viranomaisten ja ohjeistuksien ja standardien asettamat suositukset ja tarkat vaatimukset eri tutkimusmenetelmille, mutta myös toisaalta luontoon kuuluva ennakoimattomuus ja vaihtelu tulee huomioida. Esimerkiksi tänä keväänä 2026 jäät lähtivät Kemijärveltä poikkeuksellisen aikaisin, ja se tuo tutkimukseen omat haasteensa. Siksi hyvä suunnittelutyö ja töiden valmistelu on erittäin tärkeää.”

Osin tutkimuksissa käytetään standardoituja menetelmiä kuten koeverkko- ja sähkökoekalastusta. Kaikkiin kalaston nykytilan selvittämiseksi vaadittaviin tutkimuksiin ei kuitenkaan ole kehitetty standardoituja menetelmiä. Tämän vuoksi selvitykset toteutetaan osin hyödyntämällä menetelmiä ja keinoja, joiden toimivuus on osoitettu tieteellisellä tutkimuksella tai aiemmissa selvityshankkeissa. Esimerkiksi kuhan kutupaikkaselvityksessä käytetään keinotekoisia kutualustoja, kututuroja, joiden avulla voidaan selvittää kuhan kutupaikkojen sijoittumista hankkeen vaikutus- ja vertailualueella. Kututurotutkimusta täydennetään kaikuluotausta hyödyntäen.

Ainutlaatuista tutkittua tietoa tulevaisuuteen 

Kemijärvellä tehtävien kalastoselvityksien toteutuksesta vastaa Swecon alikonsultti Kala- ja vesitutkimus Oy, joka on yksi harvoja Suomessa toimivia kalastoselvityksiin erikoistuneita toimijoita.

Vaikka kalastoselvitykset ovat osa viranomaisten edellyttämää arviointia, hankkeessa kerätään uutta ja Suomen mittakaavassa ainutlaatuista tietoa harvoin käytetyillä menetelmillä, kuten kuhan kutupaikkaselvityksellä.

”Aiemmin Kemijärveltä kerätty tieto vaikkapa kuhan kutupaikoista on ollut varsin karkealla tasolla ja se on jo osin melko vanhaa. Tehtävien kutupaikkaselvityksien avulla saadaan ajantasaista ja aiempaa tarkempaa tutkittua tietoa kuhan kutupaikoista ja kudun ajoittumisesta Kemijärvellä. Tutkimuksista tehtävät selvitysraportit ovat julkisia asiakirjoja, joten ne ovat monien tahojen ulottuvilla YVA-selostuksen valmistuttua. Raporttien tarjoamasta uudesta tutkimustiedosta on varmasti hyötyä viranomaisille ja paikallisille kalataloustoimijoille”, Jussi Laaksonlaita korostaa.