Puhtia kumppaneista: Mallinnuksen avulla arvioidaan hankkeen vaikutuksia pohjavesiin
Pumppuvoimalaitoshankkeemme vaikutuksia selvitetään ympäristövaikutusten arvioinnin prosessilla. Hankkeen suunnittelulla taas pyrimme minimoimaan näitä vaikutuksia. Ympäristövaikutusten arviointiin kuuluu pohjavesien tutkiminen ja mallinnus, jonka valossa myös hankkeen suunnitteluratkaisuja punnitaan.
”Kun arvioimme hankkeen vaikutuksia pohjaveteen ja muuhun ympäristöön, tarvitsemme lähtökohdaksi suunnitelman siitä, miten hanke toteutettaisiin. Selvitämme ja mallinnamme ensin niitä vaikutuksia, joita suunnitelman mukaisella pumppuvoimalaitoksella ja sen rakentamisella olisi. Sitten muokkaamme tarpeen mukaan ratkaisuja vaikutusten minimoimiseksi. Arvioimme taas päivitetyn suunnitelman mukaisen voimalaitoksen vaikutuksia ja teemme tarvittavat muutokset – ja näin prosessi etenee vaiheittain. Pohjaveden näkökulmasta mietimme, missä esimerkiksi hankealueen teiden tulisi kulkea, jotta liikenne ei aiheuta riskiä pohjaveden pilaantumiselle”, kertoo Swecon Topias Siren, joka toimii pääsuunnittelijana ja kalliorakennesuunnittelijana Puhti-hankkeessa.
Pohjavesimallinnus on vaikutusten arvioinnissa tärkeä työkalu, jonka avulla tietoa yhdistetään ja tulkitaan. Pumppuvoimalaitoksen tuomien muutosten lisäksi mallinnuksessa huomioidaan esimerkiksi vuodenajanvaihtelut ja sademäärät.
”Tarvitsemme riittävästi tietoa pohjavesien nykytilasta vaikutusten arvioimiseksi: Teemme laajalta alueelta pohjavesistä numeerisen mallin, joka kalibroidaan alueelta mitattuihin parametreihin, kuten pohjaveden pinnan nykyiseen tasoon. Mallinnukseen lisätään sitten erilaisia hankkeen rakentamisen ja toiminnan aikaisia tekijöitä ja arvioidaan, millaisia vaikutuksia niillä on suhteessa lähtötilanteeseen”, kuvailee Swecon Tommi Kukkonen, Puhti-hankkeen pohjavesimallinnuksesta vastaava asiantuntija.
Pohjaveden paine varastointialtaan alueella kasvaa – Mihin se vaikuttaa?
Pohjavesi on maanalaista vettä, joka muodostuu, kun maahan satanut vesi tai sulamisvesi suodattuu maakerrosten läpi maa- ja kallioperässä olevaan tyhjään tilaan. Kaivot ovat siis käytännössä reikiä, jotka ulottuvat pohjaveden pinnan alapuolelle ja täyttyvät näin pohjavedellä, kun taas luonnossa pohjavesi nousee paikoittain maanpinnalle lähteinä. Mallinnuksella pystytään tutkimaan, millä alueella pohjavesiä muodostuu, mihin lähteet purkavat vettä ja miten hanke näihin asioihin vaikuttaisi.
”Puhti-hankkeessa voimalaitoksen varastointiallas tulisi korkealle kohdalle maastossa ja lisäisi näin pohjaveden painetta ympäröivässä ja alempana olevassa maastossa. Ilmiö toimii kuin vesitornissa – Mitä korkeammalla vesi on, sitä suuremmalla paineella se pyrkii alaspäin”, Siren sanoo ja jatkaa:
”Näyttää siis siltä, että hankkeen ja nousevan paineen myötä vesimäärä alueen lähteissä ja kaivoissa pysyy vähintään samana tai kasvaa hieman pitkällä aikavälillä. Luultavasti vaikutukset myös läheiseen vedenottamoon ovat myönteisiä. Mahdollisten altaan alueella sijaitsevien lähteiden vedestä suurempi osa taas ohjautuu muihin läheisiin lähteisiin.”
Veden korkeutta ja laatua selvitetään ja seurataan eri menetelmin
Hankkeen mahdolliset vaikutukset pohjavesiin rajautuvat niin, etteivät ne ole mitattavissa enää esimerkiksi kilometrin päässä alueelta. Toistaiseksi kerätyt tiedot eivät ennakoi negatiivisia vaikutuksia pohjaveden laatuun. Muutoksia voi kuitenkin syntyä ainakin siitä, että pohjavettä muodostuisi sadannan lisäksi osin myös Kemijärvestä peräisin olevasta varastointialtaan vedestä, joka suotautuisi maaperän läpi. Mallinnukseen käytettävää lähtötietoa pohjaveden määrästä ja laadusta kerätään säännöllisesti.
”Hankimme tietoa esimerkiksi ontoilla pohjavesiputkilla, jotka kairataan maaperään tai kallioperään asti. Niistä seurataan säännöllisesti pohjaveden pinnankorkeutta ja otetaan myös vesinäytteitä. Lisäksi esimerkiksi Vähä Askanjoessa tehdään jatkuvatoimista mittausta, jossa seurataan muun muassa lämpötilaa, PH-arvoa, sameutta ja veden sähkönjohtokykyä, joka kertoo veteen liuenneiden ionien ja mineraalien määrästä. Tulosten avulla voidaan arvioida mahdollisia muutoksia myös pintavesissä”, Kukkonen selittää.
”Ympäristövaikutusten minimoiminen on meillekin tärkeää ja siksi haluamme kerätä ja analysoida huolella tiedot, joiden pohjalta ratkaisuja suunnitellaan. Nyt työ on vielä kesken ja vaatii eri ammattilaisten yhteistyötä. Keskustelemme jatkuvasti hankkeen tiimin ja muiden tahojen, kuten Lupa- ja valvontaviraston kanssa siitä, mitä tietoja ja havaintoja meillä milloinkin on ja mitä johtopäätöksiä voimme niistä tehdä.”