Tiesitkö? Kalastoselvitysten tutkimuksilla laajat tiedot hankealueen nykytilasta
Osana pumppuvoimalaitoshankkeemme ympäristövaikutusten arviointia (YVA) tehdään luontoselvityksiä, joiden avulla pystymme arvioimaan hankkeen luontovaikutuksia tarkemmin. Kalastoselvitykset keskittyvät nimensä mukaisesti kalaston ja sen elinolosuhteiden nykytilan selvittämiseen niin hankealueen virtavesissä kuin Kemijärven alueilla. Kalastoselvitysten kokonaisuus on laaja, ja se tuottaa tärkeää tietoa hankkeen suunnittelun lisäksi myös kemijärveläisille juuri Kemijärven vesistöstä. Kalastoseurantaryhmällä on ollut tärkeä rooli selvitysten kohdentamisessa.
Jotta hankkeen vaikutuksia voidaan arvioida luotettavasti, on tärkeää, että YVAan kuuluvat kalastoselvitykset tuottavat kattavan kuvan kalaston nykytilasta. Työ aloitetaan sopimalla vesialueiden omistajien kanssa luvista. Kalastoselvitykset vaativat suunnittelua, jota tarkennetaan tutkimusten edetessä. Hankkeen muut tutkimukset vaikuttavat kalastoselvitysten suunnitelmiin – esimerkiksi Kemijärveä koskevia tutkimusalueita on määritelty ja rajattu virtaamamallinnuksen avulla.
Kalojen elinkierto ohjaa selvitystyötä
Kalastoselvityksiä tehdään useammassa osassa, sillä kalojen elinkierto ja vuodenajat ohjaavat sitä, milloin ja millaisia kaloihin liittyviä tutkimuksia voidaan tehdä.
Puhti-hankkeen YVA-kokonaisuuteen kuuluvat kalastoselvitykset aloitettiin jo vuoden 2025 puolella. Tuolloin tutkimukset kohdentuivat pääosin varastointialtaan suunnittelualueen pieniin virtavesiin. Selvityksiä jatkettiin syyskauteen 2025 saakka. Seuraavassa vaiheessa mittavat tutkimukset keskittyvät Kemijärven vesialueisiin. Kesällä ja syksyllä 2026 selvitetään kuhan ja hauen lisääntymistä ja syksyllä taas tutkitaan muikun lisääntymistä.
Kemijärven vesistössä tietoa kerätään erityisesti niillä alueilla, joihin hanke tulisi vaikuttamaan: suunnitellun purkuputken suuaukon sekä Askanselän ja Lehtosalmen alueilla. Näille alueille kohdistuisi eniten kalastoon kohdistuvia vaikutuksia. Hankealueiden lisäksi vertailevaa tutkimusta tehdään muilla, vaikutuspiirin ulkopuolisilla alueilla.
Selvityksiin käytetään monenlaisia menetelmiä, kuten standardoituja koekalastuksia. Perinteisempien keinojen rinnalla tietoa hankitaan esimerkiksi DNA-näytteiden, kaikuluotausten ja vedenalaisten kuvaustekniikoiden avulla.
Kalalajien keskinäiset riippuvuudet huomioidaan
Kalastoselvityksillä piirretään yleiskuvaa Kemijärven lajistosta ja niihin kohdistuvista vaikutuksista. Tutkimuksissa on mukana kaupalliselle ja kotitarvekalastukselle tärkeitä lajeja, kuten muikku, kuha ja siika.
Kalastoa tutkiessa on olennaista huomioida lajien keskinäinen verkosto. Siksi selvityksissä tutkitaan myös sellaisia lajeja, jotka ovat kalojen elinolosuhteiden kannalta keskeisiä. Esimerkiksi kuore ei ole kalastuksen kannalta keskeinen laji, mutta se kuuluu kuhan ruokavalioon, ja siten vaikuttaa kuhan liikkumiseen ja menestymiseen. Lisäksi ihmisille tärkeä muikku on avainasemassa myös petokalojen ravinnossa.
Kalaseurantaryhmästä saadun paikallistiedon pohjalta lisäselvityksiä
Kalastoselvityksiä varten on perustettu kalastoseurantaryhmä, joka kokoontui ensi kerran vuoden 2026 keväällä. Seurantaryhmässä on paljon kokemusta ja osaamista: siihen kuuluu laajasti osakaskuntien, viranomaisten sekä kaupallisten ja vapaa-ajan kalastajien edustukset.
Paikallistuntemuksella on keskeinen rooli tutkimusten kohdentamisessa. Arvokasta tietoa on saatu erityisesti vertailualueista, eli tutkimusalueiden ulkopuolelle rajautuvista Kemijärven vesialueista. Esimerkiksi kuoreen tutkiminen ei kuulunut alkuperäiseen tutkimussuunnitelmaan, mutta se on lisätty selvityksiin mukaan kalaseurantaryhmän kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta.