YVA-selvitysten havaintoja: Maa- ja kallioperästä ei löytynyt yllätyksiä, mutta suunnitteluun tarvitaan lisää tutkimuksia
Valtaosa Kemijärven Askanaavalle suunnittelemamme Puhti- pumppuvoimalaitoshankkeemme YVA-ohjelman mukaisista selvityksistä on toteutettu ja tulokset valmistuvat vaiheittain. Tulokset kuvaavat tutkittujen kohteiden nykytilaa suunnitellulla pumppuvoimalaitoshankkeen alueella ja sen lähialueilla. Nämä tiedot toimivat pohjana hankkeen ympäristövaikutuksien arvioinnissa ja pumppuvoimalaitoksen mahdollisten toteutusratkaisujen suunnittelussa. Ne vaikuttavat myös siihen, millaisia lupia hankkeen toteuttaminen edellyttäisi ja mitä kohteita suojellaan erityisesti.
Laaja tutkimuskokonaisuus on kerännyt kattavasti tietoa eri osa-alueilta, kuten alueen eliöyhteisöstä, maa- ja kallioperästä, vesistöistä, maisema- ja kulttuuriympäristöstä ja sosiaalisesta ympäristöstä. Tässä jutussa käsittelemme maa- ja kallioperän tutkimuksia.
Kallioperää tutkitaan lisää myöhemmin, allasalueen turpeelle suunniteltu ratkaisua
Olemme tutkineet hankealueen maaperänkoostumusta ja kerroksia [ Syksyn aikana maaperää tutkitaan monin eri tavoin]. Selvityksissä ei maa- ja kallioperästä tehty yllättäviä löydöksiä, vaan tutkittujen alueiden maaperä koostuu pitkälti oletusten mukaisista aineksista.
Energiavaraston alueelta selvityksissä löydettiin paljon turvekerroksia, jotka jäisivät altaan pohjaan veden alle. Turvetta ei voi jättää paikalleen sellaisenaan – veden alle jätettynä se voisi lisätä humuspitoisuuksia Kemijärvessä ja poiskaavittuna hiilidioksidipäästöjä maatuessaan. Selvitysten pohjalta olemmekin suunnittelemassa ratkaisua, jossa pääosa turpeesta jätettäisiin paikoilleen ja peitettäisiin geotekstiilillä. Geotekstiilin päälle rakennetaan paikallisesta maa-aineksesta kerros, joka pitää sekä kankaan että turpeen paikallaan ja estää humuksen pääsemisen vesistöihin.
Selvitysten perusteella energiavaraston alueen omasta maaperästä ei löydy tarpeeksi sopivaa moreenia, josta voitaisiin tehdä niin kutsutut moreenisydämet varastoa ympäröiviin patoihin. Suurimpien patojen sydämet tehtäisiin nykyisen tiedon valossa asfaltista. Paikallista maa-ainesta sekä esimerkiksi louhintojen tuottamaa kiviainesta voidaan käyttää patojen rakenteisiin.
Pohjakanaalille suunniteltuja kohtia ranta-alueilla tutkittiin porauksilla, joilla selvitettiin maakerrosten paksuuksia ja koostumuksia sekä kallioperän syvyyttä. Rannan läheisyydessä järven pohjan maa-aines koostuu eri kokoisista kivistä ja isorakeisesta sorasta. Kauempana rannasta maa-aines muuttuu hienojakoisemmaksi ja pehmeämmäksi, niin kutsutuksi siltiksi. Alueella kuitenkin tarvitaan lisätutkimuksia esimerkiksi kallioperästä suunnittelutyötä varten.
Pohjan maa-aineksesta tehdyissä kemiallisissa tutkimuksissa ei ole löytynyt sellaisia haitta-ainepitoisuuksia, jotka rajoittaisivat läjitystä, eli ruopattavan aineksen kasaamista kuivalle maalle lähialueelle. Läjitysalue maisemoitaisiin.
Maa- ja kallioperään pysyviä mutta hyvin paikallisia muutoksia
Hankeemme vaikutuksia maa- ja kallioperään selvitettiin niillä alueilla, joille olemme suunnittelemassa energiavarastoa ja sen patorakenteita, tunneleita, voimalaitosta sekä Kemijärven rantaan sijoittuvia pohjakanaalivaihtoehtoja. Selvityksistä olemme saaneet arvokasta tietoa pumppuvoimalaitoksen suunnittelutyöhön. Suunnittelutyö tarkentuu koko hankkeen ajan, ja sitä varten jatkamme myös maa- ja kallioperän tutkimista edelleen. Esimerkiksi voimalaitoksen, tunneleiden ja pohjakanaalin kallioperää ja voimajohdon maaperää pääsemme tutkimaan kunnolla vasta mahdollisessa myöhemmässä vaiheessa.
Selvitysten mukaan vaikutukset maa- ja kallioperään olisivat hyvin paikallisia, mutta pysyviä. Rakentamistyön aikaiset louhinnat ja maanmuokkaaminen muuttaisivat väistämättömästi kohteena olevaa maa- ja kallioperää pysyvästi pinnan alla.
Rakentamisaikaisiin louhinta- ja maanrakennustöihin liittyy myös suuri määrä työkoneita ja -kalustoa. Olemmekin kartoittaneet näiden riskien hallintaa esimerkiksi mahdollisten öljyvuotojen ja muiden poikkeustilanteiden varalle.
Hankkeen vaikutuksia arvioidaan tulosten perusteella
Arvioimme tutkimustulosten pohjalta sitä, millaisia vaikutuksia pumppuvoimalaitoshankkeella olisi ympäristöönsä ja miten näitä vaikutuksia voidaan vähentää. YVA-selvityksiin, hankkeen arvioituihin vaikutuksiin sekä hankkeen toteutusvaihtoehtoihin liittyvät tiedot kootaan YVA-selostusraporttiin. Tavoitteenamme on jättää raporttimme viranomaiselle loppuvuonna 2026, minkä jälkeen viranomainen kuuluttaa selostuksen ja asettaa sen nähtäville.
Tästä käynnistyy kuulemisaika, jonka aikana voit halutessasi antaa selostuksesta palautetta. YVA-selostuksen kuulemisaika ajoittuu arviolta alkuvuoteen 2027 ja kestää 60 päivää. Sen jälkeen viranomainen antaa selostuksesta perustellun päätelmänsä 60 päivän sisällä. Pidämme sinut ajan tasalla käsillä olevista vaiheista!
Julkaistu: lokakuu 2026