YVA-selvitysten havaintoja: Suot ja talousmetsä ovat vallitsevimpia luontotyyppejä
Valtaosa Kemijärven Askanaavalle suunnittelemamme Puhti-pumppuvoimalaitoshankkeen YVA-ohjelman mukaisista selvityksistä on toteutettu ja tulokset valmistuvat vaiheittain. Tulokset kuvaavat tutkittujen kohteiden nykytilaa suunnitellulla pumppuvoimalaitoshankkeen alueella ja sen lähialueilla. Nämä tiedot toimivat pohjana hankkeen ympäristövaikutuksien arvioinnissa ja vähentämisessä sekä pumppuvoimalaitoksen mahdollisten toteutusratkaisujen suunnittelussa. Ne vaikuttavat myös siihen, millaisia lupia hankkeen toteuttaminen edellyttäisi ja mitä kohteita suojellaan erityisesti.
Laaja selvityskokonaisuus on kerännyt kattavasti tietoa eri osa-alueilta, kuten alueen eliöyhteisöstä, maa- ja kallioperästä, vesistöistä, maisema- ja kulttuuriympäristöstä ja sosiaalisesta ympäristöstä. Tässä jutussa avaamme luontotyyppien ja kasvillisuuden selvityksiä.
Havaitut kasvilajit kertovat luontotyypeistä
Luontotyyppien ja lajiston YVA-selvitykset käynnistyvät olemassa olevasta tiedosta, jota meillä Suomessa on paljon laadukkaan lajiseurannan ja havainnoinnin tuloksena. Tätä tietoa täydennetään ja tarkennetaan hankkeen alueella tehtävillä luontoselvityksillä.
Lajistoon liittyvät kenttätutkimukset perustuvat pitkälti ääni- ja näköhavaintoihin lajistosta. Jokainen selvitys tehdäänkin mahdollisimman otollisena ajankohtana sen mukaan, milloin kunkin lajin havainnointi onnistuu parhaiten. Kasvilajeja havainnoidaan sydänkesällä, jolloin kasveja voidaan tunnistaa myös kukinnoista. Kasvillisuus kertoo paljon alueen luontotyypeistä: Puhti-hankkeen alueella ne ovat pääasiassa soita, talousmetsää sekä pienillä alueilla vanhaa, luonnontilaisen kaltaista metsää.
Hankkeen YVA-selvityksissä kasvillisuutta ja luontotyyppejä tutkittiin hieman hankealuetta laajemmalla selvitysalueella. Selvityksissä rajattiin luontotyyppikuvioita eli alueita, jotka erottuvat toisistaan niiden sisällä vallitsevien yhtenäisten luontotyyppien mukaan. Yhteensä havaittiin 138 huomionarvoiseksi luokiteltavaa luontotyyppikuviota, joista suurin osa oli luonnontilaisia tai sen kaltaisia suoalueita. Valtaosa huomionarvoisista luontotyyppikuvioista luokiteltiin monimuotoisuutta turvaaviin tai tukeviin kohteisiin (LUOPAS-oppaan arvoluokat 3 ja 4).
Vesiolosuhteet vaikuttavat kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin
Selvityksissä havaittiin parisenkymmentä eri suotyyppiä, joista osa luokitellaan luonnon monimuotoisuutta turvaaviksi tai tukeviksi kohteiksi. Esimerkiksi vaarojen rinteillä on luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita rinnesoita. Vaarojen väliin jäävän laakson pohjalla, mahdollisen energiavaraston alueella on osin ojitettua ja metsittynyttäkin suota, johon ohjautuu paljon valumavesiä. Etenkin alueen koillispuolella sijaitsee monia luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia soita.
Vaikka suot luokitellaan selvityksissä maaluonnoksi, ne liittyvät olennaisesti vesistöihin. Alueella on puroja, noroja ja lukuisia lähteitä, jotka vaikuttavat olosuhteisiin ja luontotyyppeihin. Näitä vesiolosuhteita tutkittiin tarkemmin erillisissä pienvesiselvityksissä. Lisäksi pohjavesiselvityksillä hankittiin tietoa pohjavesiolosuhteista, kuten pohjavesien muodostumisesta, virtauksista ja lähteiden valuma-alueista.
Askanaavalle suunnitellun hankkeen alueella lähteiden vesi ohjautuu vähitellen Vähä Askanjokeen, jonka ekologinen tila on arvioitu erinomaiseksi. Lähteet vaikuttavat ympäristöönsä: ne pysyvät sulana mutta viileänä ympäri vuoden ja muodostavat ympärilleen mikroilmaston, joka on monille lajeille tärkeä. Lähdepurot toimivat usein samoin. Esimerkiksi selvityksissä havaittu lapinleinikki viihtyy erityisesti kosteissa korvissa sekä lähteiden ja lähdeperäisten purojen lähellä. Rauhoitettua lapinleinikkiä esiintyy pienellä alalla hankkeen alueella ja sen suojelemiseksi yksi pohjakanaalin mahdollisista toteutusvaihtoehdoista hylättiin.
Alueelta ei löydetty muita rauhoitettuja kasvilajeja. Selvityksissä havaittiin kuitenkin joitain huomionarvoisiksi luokiteltavia kasvilajeja, kuten ahokissankäpälää ja ketonoidanlukkoa. Havainnot tehtiin pääosin alueen koillislaidalla osittain hankealueella sijaitsevalla heinäniityllä sekä tien pientareella.
Hankkeen vaikutuksia arvioidaan tulosten perusteella
Arvioimme selvitysten tulosten pohjalta sitä, millaisia vaikutuksia pumppuvoimalaitoshankkeella olisi ympäristöönsä ja miten näitä vaikutuksia voidaan vähentää. YVA-selvityksiin, hankkeen arvioituihin vaikutuksiin sekä hankkeen toteutusvaihtoehtoihin liittyvät tiedot kootaan YVA-selostusraporttiin. Tavoitteenamme on jättää raporttimme viranomaiselle loppuvuonna 2026, minkä jälkeen viranomainen kuuluttaa selostuksen ja asettaa sen nähtäville.
Tästä käynnistyy kuulemisaika, jonka aikana voit halutessasi antaa selostuksesta palautetta. YVA-selostuksen kuulemisaika ajoittuu arviolta alkuvuoteen 2027 ja kestää 60 päivää. Sen jälkeen viranomainen antaa selostuksesta perustellun päätelmänsä 60 päivän sisällä. Pidämme sinut ajan tasalla käsillä olevista vaiheista!