Ilmastotavoitteille jatkoa: vuosi 2030 ja 30 prosenttia

Tällaisia teemoja ovat energiaturvallisuus – ja vastuullisuus. Kyllä, tuo teema, joka tuntuu lähes unohtuneen kenties sen vuoksi, ettei vielä pari vuotta sitten juuri muusta puhuttukaan. Elimme CRSD-velvollisuuksien tulkitsemisessa ja todentamisessa.

Vaikka komissio löyhensikin yrityksiä koskevia vastuullisuusvaatimuksiaan, olisi mielestäni lyhytnäköistä lopettaa käynnistetty työ kesken. Päinvastoin: raportoinnista vapautunut huomio kannattaa suunnata itse toimenpiteisiin.

Olemme tehneet pitkään ja määrätietoisesti töitä hiilidioksidipäästöjemme vähentämiseksi. Ylitimme vuodelle 2025 asettamamme tavoitteet ja nyt sähköntuotannostamme jo 99,7 % ja lämmöntuotannostamme 91,4 % on jo hiilineutraalia. Hiilidioksidineutraaliksi luemme vesi- ja ydinvoiman sekä lämmön ja sähkön yhteistuotannon siltä osin, kun käytämme kestäviä puuperäisiä polttoaineita. Vastuullisuudellamme on väliä, sillä tuotamme noin viidenneksen maamme sähköstä.

Kun omat suorat päästömme ovat jo varsin mallikkaalla tasolla, on uusien tavoitteiden aika. Uudet päästötavoitteemme tähtäävät 30 % pienempiin päästöihin kahdessa päästöluokassa vuoteen 2030 mennessä 2024 tasosta.  Alan jargonissa puhutaan ns. scope 1–3 -päästöistä. Meillä tavoitteen toinen osa koskee scope 1–2 -päästöintensiteetin vähentämistä emo- ja tytäryhtiöiden oman energiantuotannon päästöissä. Tavoitteen toinen osa koskee scope 3 -päästöintensiteetin vähentämistä osakkuus- ja yhteisyrityksiltä hankitusta energiasta.

Päästöintensiteetin laskennassa otetaan huomioon energian tuotantomäärä. Päästölaskenta tehdään GHG-protokollan (kasvihuonekaasupöytäkirja) mukaan, joka määrittää mitä päästöjä missäkin huomioidaan ja miten Pohjolan Voiman tytär- ja osakkuusyhtiöt otetaan huomioon päästölaskennassa. Esimerkiksi scope 1–2 -päästöissä tarkastellaan tytäryhtiöiden fossiilisten polttoaineiden käytöstä syntyvien päästöjen lisäksi mm. biomassan metaanin ja typpidioksidin päästöjä sekä ostetun sähkön ja lämmön päästöjä. Scope 3 -päästöissä otetaan huomioon osakkuus- ja yhteisyritysten vastaavat päästöt sekä lisäksi polttoaineisiin ja kuljetuksiin liittyvät päästöt. GHG-protokollan mukainen päästölaskenta voi tuntua monimutkaiselta, minkä vuoksi onkin hyvä, että päästölaskennan on varmentanut ulkopuolien varmentaja.

Palaan vielä orastavaan vaalikuumeeseen. Suomi tarvitsee kasvua ja uusia teollisia investointeja. Puhdas ja toimitusvarma sähkö mahdollistaa kasvun ja vahvistaa energiaturvallisuutta. Samaan aikaan, kun lisätään puhtaan energian tuotantoa ja kehitetään uutta teknologiaa, on tärkeä pitää huolta myös olemassa olevan puhtaan tuotannon toiminnan edellytyksistä.

Kun toimintaympäristö on yrityksille ennakoitava, syntyy Suomeen kipeästi kaivattuja investointipäätöksiä. Ja kun luotamme päätöksissä markkinaehtoisuuteen ja teknologianeutraalisuuteen, olemme kestävällä tiellä.

Pidän hienona sitä, että Suomessa kehitetään ja ylläpidetään erilaisia energiantuotantomuotoja, sillä kaikkia munia ei ole fiksua laittaa samaan koriin. Annetaan tilaa sekä jo hyväksi koetulle että uudelle kokeiltavalle.

Pohjolan Voima on yksi Suomen suurimmista energiantuottajista – osuutemme maan sähköntuotannosta on noin 20 %. Tuottamamme sähkö on lähes hiilineutraalia. Tuotamme sähköä ja lämpöä omakustannushintaan osakkaidemme, kotimaisten teollisuus- ja energiayhtiöiden tarpeisiin toimitusvarmalla, säätökykyisellä vesi-, lämpö- ja ydinvoimalla. Meillä on kahdeksan omaa vesivoimalaitosta Iijoella, Kemijoella ja Kokemäenjoella, viisi lämmön ja sähkön yhteistuotantovoimalaitosta sekä yhteisyritys Teollisuuden Voiman ydinvoimalaitos.

Vastuullisena toimijana yhteensovitamme tuotannossamme toimitusvarmuuden, kustannustehokkuuden ja ympäristövaikutukset. Olemme sitoutuneet päästöjen vähentämiseen ja luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseen. Päämäärämmeon luoda ratkaisevaa voimaa kilpailukyvyn vahvistamiseksi ja huomisen parhaaksi.