Uutiskirje 4/2026
Jos kymmenen vuotta sitten olisi kysytty, pysyykö suomalainen energiajärjestelmä tasapainossa nykymuodossaan, moni olisi pitänyt sitä mahdottomana. Näin arvioi Energiateollisuuden Jukka Leskelä ja toteaa heti perään energiajärjestelmämme olevan nykyään yksi maailman parhaista. Sitä ei kuitenkaan pidä pitää itsestäänselvyytenä. Olemassa olevasta kapasiteetista on huolehdittava, muistuttaa Aalto-yliopiston professori Sanna Syri.
Maailma on arvaamaton paikka. Tätä ajatusta yksi jos toinen on toistellut viime aikoina turhankin tiuhaan, kun suurvallat aloittavat sotia, joiden ajateltiin jääneen jo historiaan. Vaikutukset leviävät nopeasti ympäri maailman.
Kevät 2026 jää aikakirjoihin yhdestä historian pahimmista energiakriiseistä kansainvälisesti. Onni onnettomuudessa: suomalaisen energiajärjestelmän parhaat puolet ovat korostuneet viime kuukausina.
Lue lisää Jukka Leskelä ja Sanna Syrin haastattelusta
KOMMENTTI
Vaalikuhina on käynnistynyt ja toinen toistaan rohkeammat keskustelunavaukset tahdittavat uutisointia. Näkyvät ulostulot tuovat mukanaan kiihtymystä, osa turhaa, osa ehkä aiheellistakin. Vilkkaan debatin ympärillä on kuitenkin hyvä pysähtyä ja katsoa yli vaalikauden. Sillä osa aiheista kurottaa kauemmas.
Tällaisia teemoja ovat energiaturvallisuus – ja vastuullisuus. Kyllä, tuo teema, joka tuntuu lähes unohtuneen kenties sen vuoksi, ettei vielä pari vuotta sitten juuri muusta puhuttukaan. Vaikka EU-komissio löyhensikin yrityksiä koskevia vastuullisuusvaatimuksiaan, olisi mielestäni lyhytnäköistä lopettaa käynnistetty työ kesken. Päinvastoin: raportoinnista vapautunut huomio kannattaa suunnata itse toimenpiteisiin.
Lue lisää Pohjolan Voiman yhteiskuntasuhde- ja vastuullisuusjohtaja Riitta Larnimaan kommentista
KUULUMISET
Asetimme päästötavoitteemme vuoteen 2030
Suomen suurimpiin energiayhtiöihin kuuluvan Pohjolan Voiman uudet päästötavoitteet tähtäävät 30 prosenttia pienempiin päästöihin kahdessa päästöluokassa vuoteen 2030 mennessä vuoden 2024 tasosta. Yhtiö tuottaa energiaa vesi-, lämpö- ja ydinvoimalla. Pohjolan Voima on vähentänyt hiilidioksidipäästöjään määrätietoisesti: vuonna 2025 sähköntuotannosta 99,7 % ja lämmöntuotannosta 91,4 % oli hiilineutraalia.
Päästöjä vähennetään edelleen voimalaitosten tekniikkaa kehittämällä sekä pienentämällä turpeen käyttöä lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitoksissa ja korvaamalla niitä kestävillä puuperäisillä polttoaineilla.
PVO-Vesivoima Oy on hyväksynyt investointiohjelman, joka käsittää peruskunnostustöitä Isohaaran, Kierikin ja Raasakan vesivoimalaitoksilla. Samalla myös voimalaitosten turvallisuutta parannetaan seuraavan kolmen vuoden aikana. Investointi on osa yhtiön pitkäjänteistä investointi- ja peruskunnostusohjelmaa vesivoimalaitostensa elinkaaren vahvistamiseksi ja sähköntuotannon varmistamiseksi.
Lue lisää vesivoimatuotantoa vahvistavista peruskunnostuksista
Työ Iijoen Raasakan vanhan uoman hyväksi jatkuu
Iijoen Raasakan vanhan uoman kehittämishankkeessa jatketaan määrätietoista työtä vaelluskalojen nousun, jokiluonnon tilan ja alueen virkistyskäytön parantamiseksi. Vuonna 2026 tavoitteita edistetään yhteistyössä Iin kunnan, PVO-Vesivoima Oy:n sekä Pohjois- ja Etelä-Iin jakokuntien kanssa.
Keskeisenä tavoitteena on parantaa olosuhteita, jotka houkuttelevat vaelluskaloja nousemaan Uiskarin kalatien kautta vanhaan uomaan ja lisääntymään siellä luontaisesti.
Lue lisää yhteistyöhankkeen toimenpiteistä vuosille 2026–2027
NÄKÖKULMA
Mistä Suomeen kasvua? ”Energialla on keskeinen rooli”
Talous kuntoon. Hyvin toimiva sähköjärjestelmä on Suomelle kilpailuetu:
1. Sähköntuotantomme on lähes hiilidioksidineutraalia.
2. Sähkön hinta on Euroopan alhaisimpia.
3. Potentiaalia uusiutuvan energian, kuten tuuli- ja aurinkovoiman, lisärakentamiseen on edelleen.
Mutta: Sään mukaan vaihtelevan tuotannon jatkaessa kasvuaan sähköjärjestelmän haasteena on toimitusvarmuus.
Riitta Larnimaa, yhteiskuntasuhde- ja vastuullisuusjohtaja, Pohjolan Voima: ”Jos ajatellaan, miten Suomeen saadaan kasvua, siinä kuvassa energialla on keskeinen rooli. Siksi tavoitteeksi on asetettava kustannustehokas ja toimitusvarma sähköjärjestelmä.”
Huolenpidolla vuosikymmenten elinkaari
”Vesivoima on koeteltua tekniikkaa, jolla on hyvin pitkä elinkaari – jopa sata vuotta. Tämä ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys, vaan sen saavuttaminen vaatii paljon suunnitelmallista ja tarkkaa työtä. Meille pitkä elinkaari on kuitenkin tärkeää, ja siksi haluamme investoida voimalaitostemme kunnossapitoon, kehittämiseen ja tuotantokykyyn”, toteaa PVO-Vesivoiman toimitusjohtaja Jani Pulli sidosryhmälehtemme Virtaviestin pääkirjoituksessa.
Lue lisää Virtaviesti-lehdestä (s.2) ja tutustu myös lehden muuhun sisältöön
IHMISET
Uusi osaaminen tuo johdonmukaisuutta kyberturvallisuuden kehittämiseen
Kyberturvallisuuteen on suhtauduttava erityisellä tarkkuudella kriittisen infran organisaatioissa, kuten meillä Pohjolan Voimassa. Tilaisuuden avauduttua automaatio- ja ICT-asiantuntijamme Tommi Hansen-Haug ryhtyi opiskelemaan puolitoistavuotista kyberturvallisuuden erikoisammattitutkintoa. Koulutuksen ohjenuorana toimi EU:n NIS2-direktiivi ja kyberturvallisuuslaki, joka astui voimaan keväällä 2025 samaan aikaan kun koulutusohjelma oli käynnissä.
”Koen, että koulutus toi ennen kaikkea selkeyttä ja itsevarmuutta siihen, miten kyberturvallisuusasioita kannattaa edistää. Kurssin kotitehtävät ja ryhmätyöt motivoivat erityisesti, sillä ne kytkeytyivät suoraan siihen työhön, jonka äärellä olemme Pohjolan Voimassa. Pystyin siis edistämään näitä asioita jo koulutuksen aikana ja tarkentamaan kokonaiskuvaa kyberturvamme tilasta”, Hansen-Haug kertoo.
PUHUTAAN ENERGIASTA
Noin kolme kysymystä nuorelle -videosarjan jaksossa espoolaisen kvanttiteknologiayhtiö IQM:n yhteiskuntasuhteista vastaava Milja Kalliosaari puhuu kvanttiteknologiasta, kvanttilaskennasta ja sen mahdollisuuksista sekä siitä, miten valtiotieteilijä on päätynyt kvanttifysiikan pariin.
Videosarjassa Pohjolan Voiman yhteiskuntasuhdepäällikkö Miikka Koski haastattelee nuoria vaikuttajia ja tieteen tekijöitä ajankohtaisista ja kiinnostavista asioista.