Nuorten toive yrityspäättäjille: älä pelkää keskeneräisyyttä
Valtioneuvoston kanslian nimittämässä Nuorten luonto- ja ilmastoryhmässä eli tuttavallisemmin NUOLI-ryhmässä aktiivisesti toimiva Laura Andersson on kiitollinen. Kevään aikana hän pääsi sukeltamaan nuorten ajatuksiin ja huoliin ympäristön kestävyydestä. Anderssonin tuoreet maisteriopinnot ympäristöpolitiikassa ja ympäristöoikeudessa Itä-Suomen yliopistossa antavat vankan pohjan näkemyksille, joiden ääreen yrityspäättäjien kannattaa pysähtyä.
”Mielestäni monen yrityksen lähestymistapa ympäristöhaasteisiin on jotensakin väärä. Kyllä meitä nuoria kuunnellaan, mutta se harvoin johtaa mihinkään konkreettisiin toimiin. Käydään kyllä erilaisia keskusteluja, mutta siihen se sitten helposti jää. Osa teoista voi myös mennä enemmän maineenkiillottamisen kuin rohkeaan toimintatapojen uudistamisen puolelle”, NUOLI-ryhmän jäsen Andersson näkee.
Hän puhuu näennäisosallistamisesta, vaikka toiminnan vaikuttavuuden pitäisi ohjata tekemistä. Tuoreena esimerkkinä NUOLI-ryhmän aktiivi nostaa toukokuun Nuorten ympäristöhuippukokouksessa laaditun julkilausuman, jonka nuoret ojensivat nykyisten hallituspuolueiden edustajille päivän lopussa. Julkilausuma löytyy NUOLI-ryhmän verkkosivuilta: Nuorten ympäristöjulkilausuma 2026.
”Julkilausuma ei saisi jäädä vaan yhdeksi kivaksi paperiksi muiden joukossa. Sen tulisi olla mukana päätöksentekopöydissä, ja muistutuksena nuorten vaatimuksista.”
Tieto lisää tuskaa, mutta juuri siksi tarvitaan tutkimusta
Vaikka aika ajoin päätään nostava ympäristöahdistus onkin monelle nuorelle tuttua, on tärkeä olla itseään kohtaan armollinen. Tutkittu tieto ohjaa eteenpäin. Andersson painottaa myös erilaisten näkökulmien tunnistamista. Harvoin on olemassa vain yksi oikea ratkaisu. Valintoja tulee uskaltaa tehdä, ja myös eriäviä mielipiteitä kuunnella.
”Haluan sanoa ympäristön tilasta huolta kantaville nuorille, että yksin ei kannata kantaa koko maailman tuskaa. Helpottaa, kun yhdistää voimat ja saa vertaistukea. Joukkovoima auttaa oman rohkeuden löytämisessä. Se suojaa myös tulevaisuudenuskon säilyttämisessä aikana, jolloin nuoria kohtaan on valtavia odotuksia”, Laura sanoo, ja jatkaa:
”Lisäksi nyt käsillä oleva talouskriisi, kiristynyt geopolitiikka ja synkäksi kokemukseksi jäänyt pandemia kysyvät merkityksellisyyden tunteen löytämistä. Tällaisissa hetkissä esimerkiksi Nuorten luonto- ja ilmastoryhmä NUOLI auttaa.”
Andersson toivoo, että päättäjät pitäisivät nuoria yhdenvertaisina keskustelijoina. Moni iältään merkittävästi nuorempi ymmärtää luonnon tilaa kohentavista ratkaisuista jopa enemmän kuin osa päättäjistä: onhan usealla vahva, tuoreinta ympäristötietoa sisältävä tukeva koulutus.
Ylisukupolvinen vastuunkanto otettava vakavasti
Mitä terveisiä Laura Andersson haluaa lähettää elinkeinoelämän päättäjille? Heille, jotka vaikuttavat merkittävästi siihen, kuinka kestävä seuraavien sukupolvien tulevaisuudesta tulee.
”Mielestäni ympäristöpolitiikasta puuttuu johdonmukaisuus ja ylisukupolvinen vastuunkanto. Nykyiset päätöksentekijät eivät välttämättä aina ajattele päätösten kauaskantoisuutta. Onkohan kyse myös kiinnostuksen puutteesta?”
Andersson haluaa nähdä yritykset nykyistä oma-aloitteisempina. Ja että tehtäisiin enemmän kuin vain lain minimi. Ja että uskallettaisiin ottaa vastavalmistuneita työhön. Tuollaiset näytöt osallistavat nuoria vihreän siirtymän hankkeiden edistämiseen, lisäävät ymmärrystä ympäristötyön tärkeydestä ja tuovat nuoret lähemmäs tämän päivän elinkeinoelämän haasteita.
”Ennen kaikkea toivon sitä, että yritykset viestisivät rehellisesti ympäristöhaasteistaan sekä korjaavista teoistaan. Emme odota kiillottamista, emmekä valmista. Moni tyytyy viestimään siitä, mitä on saatu tehtyä. Mutta juuri se keskeneräisyys on kiinnostavaa. Haluamme kuulla, mitä kulisseissa tapahtuu, miten asioita ratkotaan ja mihin taas ei vielä ole vastausta.”
Lue myös lisää toukokuussa Helsingissä järjestetyn Nuoren ympäristöhuippukokouksen annista: Nuorten ympäristöhuippukokous: rohkea on se, joka nojaa tutkittuun tietoon