Erikoisammattitutkinnosta näkemystä tekoälyyn ja työn kehittämiseen
Nopeasti muuttuva energia-ala, sen toimintaympäristö, eikä vähiten tekoälyn tuoma työelämän murros, edellyttävät jatkuvaa osaamisen ylläpitämistä. PVO-Vesivoiman Ympäristöpäällikkö Veli-Matti Hämäläisen suorittama tuotekehitystyön erikoisammattitutkinto terästi työn kehittämisen taitoja esimerkiksi palvelumuotoilun keinoin. Samalla avartui käsitys tekoälyn tuomista mahdollisuuksista.
”Kaikessa työssä olisi hyvä miettiä, mitä voidaan tehostaa ja millaiset uudet menetelmät kehittäisivät tekemistä. Sen tiedämme, että asiantuntijatyö muuttuu tulevaisuudessa paljon, kun tekoälystä tulee uusi työkaveri. Haasteena on tekoälyn nopea kehitys: ihan kaikesta ei voi pysyä jatkuvasti ajan tasalla. Mielestäni perusasioiden osaaminen onkin välttämätöntä, sillä silloin pystyy arvioimaan, mitkä tekoälyn kehitysaskelet ovat oman työn kannalta olennaisia. Siksi halusin syventää omia taitojani kouluttautumalla, vaikka tekoälyä käytinkin jonkin verran työssäni jo entuudestaan”, Veli-Matti Hämäläinen kertoo.
Koulutus koostui tuotekehitysopintojen osioista, joissa osaaminen osoitettiin proaktiivisella kehittämisellä omassa työssä ja organisaatiossa. Tekoäly kulki kaikessa rinnalla ja Hämäläinen näkeekin käytännön tekemisen avaimena sen soveltamismahdollisuuksien oivaltamiseen.
”Itselleni koulutus toi paljon vinkkejä tekoälyn käyttöön niin kouluttajilta kuin muilta kurssin osallistujilta, vaikka tulimme eri aloilta. Suuri osa opeista muodostui kuitenkin oman tekemisen kautta. Tekoälyä voi rohkeasti testata monin tavoin, pohtia sen avulla asioita ja kokeilla ratkaisuja – kunhan säilyttää sopivan kriittisyyden ja tarkkuuden omassa ajattelussa”, Hämäläinen pohtii.
Tutkinto ruokki erityisesti ajatuksia siitä, miten monin eri tavoin asioita voi tehdä ja päästä entistä parempiin lopputuloksiin. Omaan työhönsä Hämäläinen löysi uusia menetelmiä esimerkiksi kuvien ja dronen hyödyntämisestä. Opinnot veivät myös innovaattorin rooliin työyhteisössä.
”Otimme PVO-Vesivoiman puolella käyttöön esimerkiksi karttapohjaisen sopimushallintajärjestelmän, jossa pääsemme karttapohjan avulla tarkastelemaan kiinteistökohtaisia sopimuksia. Lähdin luomaan myös AI-strategiaa yhteistyössä Pohjolan Voiman tietohallintopäällikkö Riku Tähtisen kanssa. Tekoälyä hyödyntäen olen pohtinut myös uusia menetelmiä tiedon jäsentämiseen laajoista tiedostoista, joita työhömme liittyy paljon”, Hämäläinen kuvailee esimerkkejä käytännön kehittämistyöstä.
Tutkinnon yhteydessä Hämäläinen toteutti myös tehtäväkohtaiset tekoälykoulutukset halukkaille vesivoimalaisille. Perusteiden osaamisen hän näkee avaimena siihen, että kiinnostus AI-työkalujen käyttöön ei lopahda heti alkuunsa.
”Voi käydä niin, ettei oikein tiedä, mistä lähteä liikkeelle. Tai sitten erehtyy luottamaan tekoälyyn liikaakin. Ajan kanssa oppii lukemaan paremmin, milloin AI on oikeilla jäljillä ja tunnistamaan paremmin myös, milloin jokin on tekoälyllä tuotettua. Tämä toki vaikeutuu kehityksen myötä jatkuvasti ja siksikin on erityisen tärkeää, että me tekoälyn käyttäjät pidämme omaa osaamistamme ajan tasalla. On hienoa, että meillä tähän kannustetaan. Itse koin koulutuksen antaneen suhteessa paljon siihen käyttämääni aikaan nähden”, Hämäläinen summaa.