Mihin uhkaat kadota, markkinaehtoisuus?
Kysyimme keväällä 2026 tärkeimmiltä päättäjiltä, miten he näkevät Pohjolan Voiman sidosryhmätyön. Pyysimme myös näkemyksiä energia-alan toimintaympäristöstä.
Huomionarvoisimpana tuloksena pidän markkinaehtoisuuden murenemista, sillä markkinaehtoisuutta kannattaa kyselyn mukaan enää vain 37 % vastaajista. Vuonna 2024 luku oli 46 % ja reilut 10 vuotta sitten 67 %. Päättäjät suhtautuvat aiempaa myötämielisemmin erilaiseen hintasääntelyyn ja tukijärjestelmiin. Reilu neljäsosa vastaajista toivotti tervetulleeksi valtionohjauksen lisäämisen.
Näitä tuloksia en voi sivuuttaa. Kaikenlaisella markkinoiden ohjaamisen keinoilla voi olla arvaamattomia, kauaskantoisia seurauksia. Yhden asian tiedämme jo nyt. Lopputuloksena olisi kallis ja tehoton sähköjärjestelmä, jonka kustannukset maksaisivat lopulta kaikki suomalaiset.
Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju perustelee tutkimustuloksia näin:
”En usko, että energia-alaa tuntevista päättäjistä olisi tullut mitenkään valtiouskovaisia. Häiriöitä normaalioloihin verrattuna on vain ollut paljon. Moni ajattelee, että siksi valtionohjaus olisi tarpeen. Mutta silloin pitää olla myös fiksut välineet häiriöiden hallintaan ja ymmärrystä siitä, mitä markkinoihin puuttumisesta voi seurata.”
Edelleen päättäjiä kiinnostaa sään mukaan vaihteleva tuotanto, jonka osuutta sähköjärjestelmässä he olisivat valmiita kasvattamaan edelleen. Samaan aikaan sähkön toimitusvarmuutta pidetään tärkeimpänä energiapolitiikan prioriteettina.
Tässä on meille tärkeä viesti. Toimitusvarmuus tarvitsee monipuolisen, eri tuotantomuotoja tasapuolisesti kohtelevan paletin. Samaan aikaan päättäjien on ymmärrettävä, mitä milläkin tuotantomuodolla sekä myös sähkön varastointiratkaisuilla saadaan aikaan. Jokaiselle keinolle löytyy paikka, mutta ne eivät ole toistensa kopioita.
Sähköjärjestelmän joustavuus oli yksi keskeinen asia kyselyssämme. Vastauksissa akut nostivat vahvasti päätään. Akuilla on jo nyt tärkeä rooli kaikkein nopeimmassa eli sekuntitason säädössä, ja siihen ne soveltuvat hyvin. Akkujen säätövoima on kuitenkin esimerkiksi vesivoimaan nähden vaatimaton, vain joitakin tunteja. Vesivoima pystyy puolestaan tasapainottamaan järjestelmää kaikilla aikajänteillä eli sekuntitasosta viikko- ja jopa vuositasolle.
Kyselyssämme toiseksi suosituimmaksi sähköjärjestelmän tasapainottajaksi noussut vety on parhaimmillaan teollisuuden prosesseissa tai siitä voidaan jalostaa liikennepolttoaineita. Itse sähköjärjestelmän tasapainottamiseen vety on kallis ja hyötysuhteeltaan tehoton ratkaisu.
Ydinvoima puolestaan on parhaimmillaan tasaisena tuotantomuotona. Ydinvoimaa voidaan kyllä säätää alapäin, mutta tahmeammin ylöspäin. Entäpä pumppuvoima, tuo Suomelle vielä uusi sähkön varastointiratkaisumahdollisuus? Se tarjoaisi säätöä parhaimmillaan useammaksi vuorokaudeksi, Pohjolan Voiman hankkeella jopa viikoksi. Toivon, että pumppuvoimaa saataisiin maahamme tulevaisuudessa, sillä kuten sanottu, voimakkaasti lisääntyvä sääriippuvainen tuotanto tarvitsee rinnalleen säävarmaa tuotantoa ja varastointia.
Toistaiseksi olemassa oleva vesivoima on ylivoimaisesti paras sähköjärjestelmän tasapainottaja: sillä pystytään tuottamaan sähköä ja tasapainottamaan sähköjärjestelmää kaikilla aikajänteillä lähtien aina sekunneista ja minuuteiksi ja kattaen tunnit, päivät, kuukaudet ja jopa vuoden.
Eikä lämmön ja sähkön yhteistuotantoakaan pidä unohtaa. Esimerkiksi viime talven pitkänä tuulettomana pakkasjaksona yhteistuotanto oli pelastuksemme. Sen osuus sähköntuotannosta oli jopa 30 % ja samalla se toi pakkasten paukkuessa kaukolämpöä koteihin. Meillä Pohjolan Voimassa yhteistuotantolaitoksiamme on kehitetty määrätietoisesti siten, että laitoksemme pystyvät osallistumaan sähköjärjestelmän tasapainottamiseen.
Entäpä sitten paljon puhutut kaasumoottorit ja -turbiinit? Kyselyssämme päättäjä eivät juurikaan lämmenneet niille sähköjärjestelmän tasapainottamisessa.
Loppuun hyvä uutinen. Pohjolan Voiman maine on pysynyt kiitettävänä, ja asiantuntemustamme pidetään vahvana. Kiitämme lämpimästi palautteesta, joiden pohjalta olemme jo lähteneet viemään asioita eteenpäin.
Toteutamme kyselyn kahden vuoden välein, ja vastaukset kerätään sekä sähköposti- että puhelinhaastattelulla. Vastaajat edustavat pääosin poliittisia päättäjiä, ministeriöiden virkamiehiä, mediaa sekä meille keskeisiä liittoja ja järjestöjä.
Riitta Larnimaa
johtaja, yhteiskuntasuhteet ja vastuullisuus