Uutiskirje 6/2026
MustRead: Päättäjien usko yksin markkinaehtoiseen energiajärjestelmään murenee – ”Ei heistä silti valtiouskovaisia ole tullut”
Laskeva trendi. Kun suomalaisilta päättäjiltä kysyttiin Pohjolan Voiman kyselyssä, miten energiajärjestelmäämme tulisi ensisijaisesti ohjata tulevaisuudessa, vastaukset hätkähdyttävät.
Markkinaehtoisuuden tuki on pudonnut reilussa kymmenessä vuodessa noin 30 prosenttiyksikköä:
● Markkinaehtoisuutta kannattaa 37 prosenttia vastanneista.
● Vuonna 2024 luku oli 46 prosenttia.
● Vuonna 2015 luku oli 67 prosenttia.
Aki Kangasharju, toimitusjohtaja, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos: ”Vastaajilla on luultavasti hyvin muistissa 2020-luvun kriisit. Ja vuonna 2015 esimerkiksi ajateltiin, että Venäjä saadaan rauhan kannalle. Poikkeuksellisina aikoina myös moni päättäjä on taipuvainen ajattelemaan, että kriiseissä julkista sektoria tarvitaan.”
Lue lisää Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharjun haastattelusta
Kommentti: Mihin uhkaat kadota, markkinaehtoisuus?
Hyvä lukija,
Kysyimme keväällä 2026 tärkeimmiltä päättäjiltä, miten he näkevät Pohjolan Voiman sidosryhmätyön. Pyysimme myös näkemyksiä energia-alan toimintaympäristöstä.
Huomionarvoisimpana tuloksena pidän markkinaehtoisuuden murenemista, sillä markkinaehtoisuutta kannattaa kyselyn mukaan enää vain 37 % vastaajista. Vuonna 2024 luku oli 46 % ja reilut 10 vuotta sitten 67 %. Päättäjät suhtautuvat aiempaa myötämielisemmin erilaiseen hintasääntelyyn ja tukijärjestelmiin. Reilu neljäsosa vastaajista toivotti tervetulleeksi valtionohjauksen lisäämisen.
Näitä tuloksia en voi sivuuttaa. Kaikenlaisella markkinoiden ohjaamisen keinoilla voi olla arvaamattomia, kauaskantoisia seurauksia. Yhden asian tiedämme jo nyt. Lopputuloksena olisi kallis ja tehoton sähköjärjestelmä, jonka kustannukset maksaisivat lopulta kaikki suomalaiset.
Lue lisää Pohjolan Voiman yhteiskuntasuhde- ja vastuullisuusjohtaja Riitta Larnimaan kommentista
KUULUMISET
Porin Prosessivoiman voimalaitoksen sähkökattila vihittiin käyttöön
Porin Prosessivoiman loppukesällä valmistunut sähkökattila vihittiin virallisesti käyttöön avajaistilaisuudessa 30.9.2026 Porin Kaanaassa. Investoinnin tavoitteena on vastata kotimaista sähköjärjestelmää vakauttaviin säätötarpeisiin entistä tehokkaammin ja varmistaa joustavaa energian tuotantoa. Lisäksi se vähentää polttoaineiden käyttöä ja siten päästöjä. Sähkökattila muuttaa sähköenergiaa lämmöksi kaukolämpöverkkoon.
Mihin sähkökattiloita tarvitaan yhteistuotantolaitoksissa?
Lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitoksilla on keskeinen rooli prosessihöyryn ja kaukolämmön tuottajina. Samalla syntyy varsinkin talvikaudella merkittävä määrä sähköä. Näiden laitosten toimintaperiaate ja tekniikka on jo hyvin tunnettua ja käytännössä koeteltua. Vaikka energiatuotanto muuttuu ja kehittyy, ei kylmä vuodenaika ole hävinnyt mihinkään. Siksi laitoksia modernisoidaan aktiivisesti – niihin kehitetään mahdollisimman joustavia ja kyvykkäitä ratkaisuja varmistamaan lämmön- ja sähköntuotantoa. Tässä sähkökattiloilla on tärkeä rooli.
Lue lisää sähkökattiloiden roolista yhteistuotantovoimalaitoksissa
Iijoen Raasakassa vietettiin tutustumistilaisuutta 12. syyskuuta
Yleisö oli tervetullut tutustumaan Iijoen Raasakan vesivoimalaitokseen lauantaina 12. syyskuuta. Aurinkoisessa syyssäässä voimalaitoksella vieraili noin 200 henkilöä. Kävijät pääsivät tutustumaan voimalaitoksen sisätiloihin oppaiden johdolla ja saivat kuulla vesivoimalaitoksen toiminnasta ja tekniikasta.
Lisäksi vierailijoilla oli mahdollisuus tutustua ja kysyä lisää kalanhoidosta ja vaelluskalatyöstä sekä säännöstelystä. Päivänä aikana järjestetyssä työnäytöksessä Voimalohen asiantuntijat myös kokivat nahkiaispyydyksiä laitoksen alapuolella ja esittelivät Iijoen kalalajeja kala-akvaarion avulla.
”Haluamme tarjota mahdollisuuden tutustua vesivoimatuotantoon paikan päällä ja keskustella avoimesti toiminnastamme, kalanhoidosta sekä Iijoen ajankohtaisista asioista. Tutustumispäivä mahdollisti monia hyviä kohtaamisia ja keskusteluja kävijöiden kanssa”, sanoo PVO-Vesivoiman toimitusjohtaja Jani Pulli.
Raasakan voimalaitoksen kehittäminen jatkuu tulevina vuosina. PVO-Vesivoiman investointiohjelmaan kuuluu Raasakan kakkoskoneiston peruskunnostus, joka on suunniteltu toteutettavaksi vuonna 2028. Peruskunnostuksella varmistetaan voimalaitoksen luotettava toiminta ja sähköntuotanto myös pitkälle tulevaisuuteen.
NÄKÖKULMA
Mitä Suomessa tapahtuisi, jos vesivoimaa ei olisi?
”On maita, joissa vesivoimaa ei ole juuri lainkaan. Tällaisia ovat esimerkiksi Tanska ja Viro, joista edellisessä suurin sähkön tuotannon lähde on tuuli, Virossa taas edelleen fossiiliset polttoaineet kuten hiili ja öljy”, Pohjolan Voiman energianhallinnan asiantuntija Pekko Niemi avaa.
”Mutta jos Suomessa tätä maamme vanhinta, yli 100-vuotiasta tuotantomuotoa ei olisi, kokisimme jonkinasteisen shokin. Mitään korvaavaa ratkaisua ei ainakaan lyhyellä tähtäimellä ole, sillä emme pysty elämään pelkän aurinko- tai tuulivoiman emmekä akkujen varassa. Vesivoimalla on Suomessa erityisrooli: se tuottaa varmaa energiaa nopeasti ja säästä riippumatta. Jos esimerkiksi sähköntuotanto tuulettomana iltapäivänä laskee, vesivoiman tehoa pystytään nopeasti nostamaan.”
Lue lisää energianhallinnan asiantuntija Pekko Niemen haastattelusta
Vastuullisuuspäällikön työpöydällä: Energiatehokkuus syntyy jatkuvasta työstä
Jo 30. kertaa vietetty energiansäästöviikko nosti jälleen esiin sen, miten energiaa käytämme ja missä sitä olisi mahdollista säästää. Meille Pohjolan Voimassa aihe on osa jokapäiväistä toimintaamme, sillä energiatehokkuustyötä tehdään tuotantoyhtiöissämme järjestelmällisesti ympäri vuoden.
Olemme jatkaneet työtämme tänä vuonna uudella energiatehokkuussopimuskaudella 2026–2035, johon kaikki tuotantoyhtiömme ovat liittyneet. Edellisellä sopimuskaudella 2017–2025 kaikki yhtiömme ylittivät omat tavoitteensa. Uudella kaudella jatkamme työtä samalla periaatteella: tunnistamme mahdollisuuksia energiansäästöön sekä tuotannon tehostamiseen ja viemme niitä käytäntöön.
IHMISET
Erikoisammattitutkinnosta näkemystä tekoälyyn ja työn kehittämiseen
Nopeasti muuttuva energia-ala, sen toimintaympäristö, eikä vähiten tekoälyn tuoma työelämän murros, edellyttävät jatkuvaa osaamisen ylläpitämistä. PVO-Vesivoiman ympäristöpäällikkö Veli-Matti Hämäläisen suorittama tuotekehitystyön erikoisammattitutkinto terästi työn kehittämisen taitoja esimerkiksi palvelumuotoilun keinoin. Samalla avartui käsitys tekoälyn tuomista mahdollisuuksista.
PUHUTAAN ENERGIASTA
Pohjolan Voiman Noin kolme kysymystä nuorelle -videosarjan jaksossa vieraana on Energiateollisuus ry:n energialähettiläs Sarah Asfar. Jaksossa Sarah Asfar keskustelee energiajärjestelmästä Pohjolan Voiman yhteiskuntasuhdepäällikkö Miikka Kosken kanssa.
Videosarjassa Miikka Koski tapaa nuoria vaikuttajia ja tieteen tekijöitä ja haastattelee heitä ajankohtaisista ja kiinnostavista asioista. Ytimessä ovat kysymykset, joiden avulla avataan energia-aiheita sekä yhteiskunnallisia aiheita, jotka koskettavat myös energia-alaa. Haluamme tarjota nuorille mahdollisuuden tuoda esiin omia näkemyksiään.
Noin kolme kysymystä nuorelle – vieraana NUOLI-ryhmän jäsen Antti Ala-Heikkilä
Antti Ala-Heikkilä, NUOLI-ryhmän eli nuorten luonto- ja ilmastoryhmän jäsen, pohtii Kolme kysymystä nuorelle videosarjan jaksossa mm. energiaturvallisuutta ja sitä, onko meillä vielä mahdollisuutta saada aikaan yhteishenkeä ilmastonmuutoksen hidastamisen onnistumiseksi. Antti Ala-Heikkilän kanssa keskustelemassa on Pohjolan Voiman yhteiskuntasuhdepäällikkö Miikka Koski.
Yhteistä iloa vapaaehtoistyöstä
Pohjolan Voiman henkilöstö vietti auttamisen hyvinvointipäiviä ja teki vapaaehtoistyötä alkusyksystä osana työpäiväänsä eri puolella Suomea.
Joukko vapaaehtoisia osallistui ohjatulle Itämeri Plogging -siivousretkelle, jonka järjesti Laguuni Espoon Keilaniemessä. Toinen vapaaehtoisryhmä poisti vieraslaji isosorsimoa Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiön järjestämissä talkoissa Vesijärven rannalla Hammonjoen suulla Hollolassa. Hammonjoki on yksi harvoista Vesijärven valuma-alueen taimenjoista, joissa on luontaisesti lisääntyvä taimenkanta. Oulun ja Iin pohjolanvoimalaiset puolestaan kokoontuvat rakentamaan linnunpönttöjä. Pöntöt jatkoivat matkaansa Pohjois-Iin kyläyhdistyksen mukana paikallisten siivekkäiden tuleviksi kodeiksi Hiastinhaaraan ja Junnilan lammaslaitumille.