Jani Pulli laittaa energiansa säätövoiman kehittämiseen
Pohjolan Voiman energiapäällikkö muistuttaa, että muuttuva sähköntuotantorakenne Pohjoismaissa ja etenkin Suomessa vaatii lisää säätövoimaa tukemaan sähköjärjestelmää. Pohjolan Voimassakin säätövoiman kehittämiseen paneudutaan tosissaan. Lauhdevoimaloiden jälkeen uutta säätökapasiteettia haetaan vesivoiman lisäksi muun muassa yhteistuotantolaitoksista.
Jani Pulli on toiminut Pohjolan Voiman energiapäällikkönä loppuvuodesta 2019. Lisäksi hänet on nimitetty Pohjolan Voiman tytäryhtiön PVO-Vesivoiman toimitusjohtajaksi 1.9.2020 alkaen. Pohjolan Voima on hänelle tuttu jo vuosien takaa, sillä tie pohjolanvoimalaiseksi on ollut monipolvinen ja alkanut jo 1990-luvun lopussa.
– Aloitin työurani Pohjolan Voima -konsernissa Oulussa Leväsuon käyttökeskuksessa käyttömestarin tehtävissä vuonna 1999. Silloin keskitettiin PVO-Vesivoiman voimalaitosten ohjaus käyttökeskukseen Oulun Leväsuolle.
Harjavaltaan miehen tie vei vuonna 2003. Siellä hän työskenteli alkuun Pohjolan Voiman Harjavallan keskusvalvomon operaattorina.
– Tuolloin myös vesivoiman ohjaus siirrettiin Oulusta Harjavallan keskusvalvomoon. Samassa yhteydessä perustettiin Pohjolan Voiman oma tasehallintayhtiö PVO-Pool Oy.
Moninkertainen pohjolanvoimalainen
Halu oppia uutta ajoi Pullia eteenpäin ja mies lähti insinööriopintoihin.
– Valmistuin vuonna 2007, siirryin päivätyöhön valvomoesimieheksi ja siitä valvomopäällikön tehtäviin. Samalla kun PVO-Pool sulautettiin Pohjolan Voimaan, minäkin päädyin emoyhtiön palvelukseen. Nimikkeekseni tuli tuotannon suunnittelun ja ohjauksen päällikkö, Pulli sanoo.
Yhden mutkan Pullin ura vielä teki ennen nykyistä nimitystä.
– Vuoden 2019 alussa Pohjolan Voima myi energiahallintaliiketoiminnan Power Deriva Oy:lle. Siellä ehdin työskennellä viime vuoden, ennen kuin marraskuun alussa palasin takaisin Pohjolan Voimaan, hän kertoo.
Tavoitteena löytää uutta säätökapasiteettia
Jani Pulli aloitti Pohjolan Voiman energiapäällikkönä tilanteessa, jossa Pohjolan Voiman lauhdevoimalat on poistettu käytöstä ja tarkoituksena on kartoittaa, mistä säätökapasiteettia saataisiin lisää. Säädöllä tarkoitetaan sitä, miten sähkön kulutus ja tuotanto tasapainotetaan vastamaan toisiaan. Perinteisesti järjestelmän tasapainottaminen on tehty tuotannolla, mutta nykyään myös kulutus osallistuu säätämiseen. Tulevaisuudessa näiden rinnalle tulevat myös energian varastointiratkaisut.
– On selvää, että säätökapasiteettia tarvitaan lisää. Säätävää kapasiteettia on poistunut. Markkinoille on tullut runsaasti säästä riippuvaa tuotantoa, jota ei normaalitilanteessa pystytä säätämään. Tuulivoiman tuotantoa toki voidaan rajoittaa, mutta sitä ei pystytä lisäämään, jos ei tuule.
Tuotanto ja kulutus tasapainoon
Pohjolan Voimassa tehdään koko ajan lujasti töitä, jotta vesivoiman tuottama säätökapasiteetti säilyy ja sitä kehitetään. Vesivoima vastaa noin 70 prosentista sähkön tuotannon tasaamisesta vuorokausitasolla.
Tuotannon ja kulutuksen tasapainon varmistaminen on Pullin mukaan ensiarvoisen tärkeää.
– Tuotannon ja kulutuksen pitää olla tasapainossa joka hetki. Lisäksi tuotantoa pitää pystyä säätämään molempiin suuntiin, sillä eteen tulee myös ylitarjontatilanteita. Esimerkiksi kevättulvien aikana vesivoiman tuotanto on huipussaan ja saatetaan joutua tilanteeseen, jossa Suomessa on ylituotantoa. Esimerkiksi viime helmikuussa Suomessa ja Ruotsissa koettiin aivan uusi tilanne, kun Pohjoismaisella sähkömarkkinalla hinta painui negatiiviseksi muutaman tunnin ajaksi. On hyvin todennäköistä, että tällaisiin tilanteisiin tullaan törmäämään jatkossakin, Pulli sanoo.
Yhteistuotantolaitokset mukaan säätöön
Pohjolan Voima kartoittaa Jani Pullin johdolla, miten tuotanto voisi säätää vielä entistäkin paremmin.
– Suurimmat säätömahdollisuudethan ovat olleet vesivoiman lisäksi lauhdevoimaloissa, jotka on nyt ajettu alas. Nyt selvitämme sitä, miten esimerkiksi yhteistuotantoa eli CHP-laitoksia voisi käyttää säätämiseen. Tavoitteena on ennen kaikkia kehittää joustavuutta, sillä sähkömarkkinat ovat muutoksessa ja pienemmätkin yksiköt ja pienemmät määrät pääsevät helpommin mukaan kilpailuun. Tulevaisuudessa on mahdollista, että yksittäisten talouksienkin sähkönkäyttö siirtyy markkinaehtoiseksi ja säätöön osallistuu jopa yksityistalouksien lämminvesivaraajia, Jani Pulli pohtii.
Teksti: Annamari Nurminen
Takaisin Pohjolan Voima – Ratkaisevaa voimaa -sarjan pääsivulle