Hydraulinen kalatie Iin Raasakkaan

Raasakan voimalaitoksen alapuolella asennetaan laitteistoa, joka auttaa vaelluskaloja voimalaitoksen yläpuolelle sekä tehostaa lohen ja meritaimenen ylisiirtoja Iijoessa.

Kalasydän Oy:n kehittämän laitteiston asennustöitä tehdään parhaillaan. Nosturit liikuttelevat tukevia 12-metrisiä muoviputkia, ja Uponor Infran matka-asentajat kiinnittävät niitä paikoilleen perustuksiin. Putkilinjoja on kaksi, joista toinen vedetään rantatöyrästä pitkin kohti patovallia ja sen kautta voimalaitoksen yläpuolelle veteen. Päällä kulkeva tie katkaistiin puoleksitoista vuorokaudeksi asennuksen aikana.

Toinen putkilinja johtaa rantatöyräällä olevaan konttiin, jonne päätyneet lohet ja meritaimenet kuljetetaan Haapakosken voimalaitoksen yläpuolelle.

Putkiston on määrä olla valmiina toukokuun lopulla, ja varsinaista Kalasydän-laitteistoa päästään asentamaan kesäkuun puolella. Laitteisto tulee veteen aivan Raasakan voimalaitoksen alapuolelle.

– On vaativaa tehdä asennustöitä paikassa, jossa on jyrkkä rinne rannasta veteen ja sähkölinjoja. Työturvallisuudesta pidetään tarkasti huolta, kertoo projektipäällikkö Heikki Meriläinen Kalasydän Oy:lta.

Putkien asennuksen aikana Raasakan voimalaitos toimii normaalisti, mutta Kalasydämen asennustöiden ajaksi tuotantoa rajoitetaan.

Toukokuun lopulla otetussa kuvassa asennustyöt ovat alkamassa, ja ylösvientiputkia on tuotu paikalle asennusta varten. Kuva Kai Tirkkonen
Toukokuun lopulla otetussa kuvassa asennustyöt ovat alkamassa, ja ylösvientiputkia on tuotu paikalle asennusta varten. Kuva Kai Tirkkonen

Kalasydän vastaa kahteen tarpeeseen

PVO-Vesivoiman ympäristöasiantuntijan Jyrki Salon mukaan Kalasydän auttaa toteuttamaan luonnonkalojen ylösvaellusratkaisun Raasakkaan, mutta myös tehostaa lohen ja meritaimenen ylisiirtoja.

– Ylisiirtojen tehostaminen on keskeistä, koska Haapakoskelle rakennetun alasvaellusreitin ansiosta kalat pääsevät myös alaspäin. Nyt on otettu jälleen yksi askel kohti vaelluskalojen avustettua luonnonkiertoa.

Lisäksi tarkoitus on testata, miten Kalasydän tukee vaellussiian mädinhankintapyyntiä. Kalasydäntä voidaan käyttää apuna myös PVO-Vesivoiman nahkiaisten ylisiirtovelvoitteen toteuttamisessa.

Jos vaelluskalat löytävät tiensä Raasakan yläaltaaseen, niillä on jo yksi luontainen vaellusreitti Martimojokeen, joka laskee Maalismaan voimalaitoksen alapuolelle.

– On tärkeätä, että nyt saadaan ensimmäistä kertaa käytännössä testattua tietoa, miten hydraulinen laitteisto toimii tällaisella paikalla.

Kyseessä on PVO-Vesivoiman oma hanke, joka ei vaikuta muiden vireillä olevien kalatiehankkeiden edistämiseen eikä korvaa niitä.

– Ratkaisu nähtiin tarpeelliseksi, koska Raasakan voimalaitoksen ja säännöstelypadon kalateiden lupaprosessit viivästyivät niistä tehtyjen valitusten vuoksi.

Vuosien 2023–25 tulosten pohjalta päätetään, jääkö Kalasydän paikoilleen tai sijoitetaanko se muualle.

Kokemusta uudenlaisesta kohteesta

Myyntijohtaja Mika Sohlberg Kalasydän Oy:sta kertoo, että vastaavanlainen laitteisto on parhaillaan käytössä muun muassa Kemijoen Taivalkosken sekä Kiehimänjoen Leppikosken voimalaitoksilla. Nyt Kalasydän asennetaan ensimmäistä kertaa kohteeseen, jossa on suoraan mereltä ylös vaeltavia lohikaloja.

– Aina kun ollaan uudessa ympäristössä, tarvitaan kohdekohtaista kokemusta.

Kiinteisiin kalatieratkaisuihin verrattuna hän pitää laitteiston etuna muokattavuutta. Kalasydämen suuaukon paikkaa voidaan muuntaa, kunnes se toimii optimaalisesti.

Kalasydän-laitteiston kaksi sisäänottoputkistoa ovat vuorotellen käytössä. Kun kalat hakeutuvat houkutusvirtaa vastaan sisäänottoputkistoon, laitteiston kamerajärjestelmä havaitsee ne. Laitteiston venttiilien avautuessa ja sulkeutuessa kalat ohjautuvat ylävirtaan voimalaitoksen yli.

Laitteistoa hoidetaan automaatiojärjestelmän kautta etänä. Järjestelmä seuraa reaaliaikaisesti ja lajeittain, minkä verran kaloja laitteiston läpäisee.

Kalasydän toiminnassa Kemijoen Taivalkosken voimalaitoksella. Kuva Kalasydän Oy Mika Sohlberg

Pääkuva:

Kalasydän Oy:n projektipäällikkö Heikki Meriläinen käy Jan Karpin ja Emil Wahlsin kanssa läpi työmaan turvallisuussuunnitelmaa. Kuva Kai Tirkkonen