Suomen korkein savupiippu kaatui Kristiinankaupungissa

– Vuonna 1983 rakennetun voimalaitospiipun kaatuminen on paitsi valtava kaupunkikuvallinen muutos myös lopullinen sinetti yhden tuotantomuodon päättymiselle. Liki 160 metriä korkean piipun purku symboloi energia-alan valtavaa murrosta ja määrätietoista siirtymää kohti vähäpäästöistä energiantuotantoa. Tässä työssä Pohjolan Voima ja PVO-Lämpövoima ovat olleet edelläkävijöitä, sanoo Pohjolan Voima Oyj:n toimitusjohtaja Ilkka Tykkyläinen.

Kivihiiltä ja öljyä polttoaineena käyttäneen voimalaitoksen toiminta päättyi kannattamattomanavuonna 2015. Piippua ympäröivien laitosrakennusten purku on alkanut jo kesäkuussa 2020. Purkutyöt saatetaan loppuun vuoden 2021 aikana.

Lauhdevoimalaitoksista luopuminen on merkittävä askel Pohjolan Voiman tavoitellessa hiilidioksidineutraalia tuotantoa. Pohjolan Voiman osuus Suomen sähköntuotannosta on lähes 20 prosenttia, ja jo nyt se on 95-prosenttisesti hiilidioksidineutraalia.

Pohjolan Voiman tavoitteena on 99-prosenttisesti hiilineutraali sähköntuotanto vuoteen 2025 mennessä. Lämmöntuotannon hiilineutraaliustavoite on 85 prosenttia vuoteen 2025 mennessä.

Toimitusvarman energian saatavuus varmistettava

Ennen Kristiinankaupungin voimalaitoksen purkua PVO-Lämpövoima on purkanut Porin Tahkoluodosta vuonna 1976 valmistuneen kivihiilivoimalaitoksensa. Tahkoluodon ja Kristiinankaupungin voimalaitosten sähköntuotanto loppui kannattamattomana vuoden 2015 kesäkuussa. Mussalon maakaasua ja kivihiiltä polttoaineena käyttänyt voimalaitos purettiin samana vuonna.

– Kristiinankaupungin ja Porin Tahkoluodon voimalaitosten purkamisen myötä on poistunut yhteensä 687 megawattia lauhdevoimakapasiteettia. Mussalon voimalaitoksen kapasiteetti oli 313 megawattia. Lauhdelaitokset ovat olleet merkittävässä roolissa myös sähkön kysynnän tasapainottajana, täsmentää PVO-Lämpövoiman toimitusjohtaja Petri Hurri.

– Sähköjärjestelmämme on muuttunut viime vuosina merkittävästi. Nykytilanteessa, jossa säästä riippuvaisen tuotannon osuus on koko ajan kasvanut, on tärkeää huolehtia siitä, että meillä on toimitusvarmaa ja kilpailukykyistä energiaa koko ajan saatavilla. Tässä tilanteessa merkittävimmän sähköjärjestelmän tasapainottajan ja luotettavan kotimaisen vesivoiman merkitys kasvaa. Suomen sähköjärjestelmä ei tule toimeen ilman säätävää vesivoimaa, sanoo Ilkka Tykkyläinen.

Hän muistuttaa, että vesivoima tuottaa jopa yli 70 prosenttia vuorokauden sähkön kulutusta ja tuotantoa tasapainottavasta säätövoimasta. Suomen uusiutuvasta sähköstä vesivoima tuottaa lähes puolet.

– Vesivoima mahdollistaa sään mukaan vaihtelevan tuotannon lisäämisen ja auttaa Suomea pääsemään ilmastotavoitteisiinsa, Tykkyläinen sanoo.