Energia- ja metsäteollisuus vakuuttuneita: ”IIman vero-ohjaustakin turpeen käyttö puolittuu”

30.3.2020

– Mitään verotuksellista lisäkeinoa ei tarvita, jotta turpeesta voidaan luopua. Yksikään yritys ei enää laske tulevaisuuttaan fossiilisten polttoaineiden tai turpeen varaan, Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä sanoo. Metsäteollisuus ry:n energia- ja ilmastopäällikkö Ahti Fagerblom puolestaan arvioi, että turpeen alasajon nopeuttaminen olisi karhunpalvelus metsäteollisuudelle – ja sitä kautta kansantaloudelle.

Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelältä ei heru ymmärrystä hallituksen kaavaillulle kiristää turpeen verotusta.

– Meillähän on hallituksen kanssa aivan sama tavoite, jonka mukaan Suomesta tulee hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Energia-ala on hyvin laajasti sitoutunut tähän tavoitteeseen, ja energiantuottajat tekevät jatkuvasti toimenpiteitä sen eteen, Leskelä sanoo.

Hän muistuttaa, että energia-alan ja teollisuuden vähähiilisyystiekartat valmistuvat kesällä.

– Niiden avulla saadaan kokonaiskuva päästöjen vähenemisvauhdista ja turpeen käytön kehityksestä. Olisi tärkeää, että päätökset tehdään mahdollisimman ajanmukaisen tiedon pohjalta tiekarttojen jälkeen, Jukka Leskelä sanoo.

Ahti Fagerblom ja Jukka Leskela
Metsäteollisuus ry:n energia- ja ilmastopäällikkö Ahti Fagerblom ja Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä

Nykyohjaus riittää käytön puolittamiseksi

Myös Metsäteollisuuden tavoite on, että fossiilisista polttoaineista luovutaan. Pyrkimyksenä on nostaa uusiutuvien polttoaineiden osuus metsäteollisuuden tehtailla 90 prosentin tasolle vuoteen 2025 mennessä. Toimialan ilmastotiekartta valmistuu kevään aikana.

– Turpeen käyttö vähenee ilman verokeinojakin. Lisäpakotteet eivät ole välttämättömiä, sillä hiilineutraalisuustavoitteet saavutetaan muutenkin. Siksi ei ole syytä veronkiristyksillä aiheuttaa tieten tahtoen ongelmia esimerkiksi puunjalostusteollisuudelle, energia- ja ilmastopäällikkö Ahti Fagerblom sanoo.

Hän arvioi, että vaikutukset näkyisivät myös vientiteollisuudessa.

– Turpeen veronkiristykset lisäisivät absoluuttisesti energiapuun tarvetta ja poltettavaksi päätyisi jalostuskelpoista vientipuuta. Kansantaloudellisesti se ei ole kovin mielekästä, Ahti Fagerblom pohtii.

Metsäenergian riittävyys huolettaa

Turve on korvautunut ja pyritään jatkossakin korvaamaan pääosin metsähakkeella: ensiharvennuspuulla, hakkuutähteillä, metsäteollisuuden sivutuotteilla ja jätepuulla.

Jukka Leskelää mietityttää puupolttoaineiden riittävyys. Sen saatavuutta ei kukaan pysty takaamaan, jos turpeesta luopumisen aikataulu vedetään liian tiukaksi. Oletettavasti myös hinta kipuaa ylöspäin, kun kilpa yhdestä jakeesta käy kuumana.

– Kun turpeen kanssa samaan aikaan luovutaan kokonaan kivihiilen käytöstä, on sekin korvattava jollakin. Uhkana on, että Suomesta loppuu kestävä bioenergia. Olemme todella sillä rajalla, etteivät puupolttoaineet riitä kattamaan tarvetta, hän sanoo.

Asumiskustannukset uhkaavat nousta

Leskelän arvio on, että metsäenergiaa joudutaan jossakin vaiheessa joka tapauksessa tuomaan Suomeen. Lopputulema on, että polttoaineen hinnannousu näkyy asumiskustannusten nousuna.

– Moni ei tajua sitä, että tämä turvekeskustelu liittyy vahvasti kaupunkien arkeen. Turve on nimittäin ensisijaisesti kaupunkien asukkaiden lämmitysenergian eli kaukolämmön lähde.

Energiateollisuutta painaa myös huoli polttoaineiden huoltovarmuudesta.

– Metsäenergia on suhdanneherkkää, sääherkkää ja huonosti varastoitavaa. Meillä täytyy olla joku tapa varmistaa se, että lämmitys kaupungeissa toimii jatkossakin, Leskelä muistuttaa.

Lasku lankeaa myös metsäteollisuudelle

Veronkorotusten myötä turpeen hinnannousun aiheuttama dominoefekti nostaisi Ahti Fagerblomin mukaan väistämättä puun hintaa.

– Jos turvetta ei ole saatavilla tai sen käyttö on liian kallista, johtaa se siihen, että sellainen puu, jota meidän laitoksemme käyttäisivät jalostukseen, päätyy energiantuotantoon. Jos ajatellaan, että sellun tuotantoon menevä puu maksaisi vaikkapa euron enemmän kuutiometriltä, se tarkoittaa metsäteollisuudelle noin vuosittaista 40 miljoonan euron lisäkustannusta. Se ei tiedä hyvää metsäteollisuudelle – eikä viennille. Tällaista tilannetta pitäisi mielestämme ehdottomasti välttää, Fagerblom sanoo.

Minkälaisia vaikutuksia turpeen veronkorotuksilla olisi energiateollisuudessa? Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä vastaa.

Lue lisää: