Pro gradu: Joustotyötä tekevän psykologinen palautuminen on työntekijän ja työnantajan yhteispeliä

Oulun yliopistosta kasvatuspsykologian opinnoistaan valmistunut Huha on työskennellyt Pohjolan Voimalla kolme vuotta ja tutustunut samalla joustotyöhön käytännössä. ”Joustotyötä pidetään yleisesti todella positiivisena asiana ja sen haasteet liittyvät usein työstä irrottautumiseen. Yllätyin siitä, että joustotyötä on tutkittu todella vähän, ja suomalaisten työstä palautumista työolotutkimuksissa ensimmäistä kertaa vasta muutamia vuosia sitten. Tutkimustietoa tarvitaan lisää, jotta suomalaista joustotyötä voidaan kehittää yhä kestävämmäksi”, Huha kertoo.

”Joustotyö ei ole sama asia kuin etätyö tai liukuva työaika, vaikka nämä usein rinnastetaan toisiinsa. Joustotyö on työntekijän ja työnantajan luottamukseen ja keskinäiseen sopimukseen perustuva työaikamalli, jossa vähintään puolet työajasta ei ole sidottuna mihinkään tiettyyn aikaan tai paikkaan” Huha tarkentaa.

Tutkimus kokoaa vaativaa asiantuntijatyötä tekevien kokemuksia heidän psykologisesta palautumisestaan, jolla tarkoitetaan sekä fyysistä että psyykkistä palautumista. Palautumisen onnistuminen edellyttää työstä irrottautumista ja odotetusti vastauksissa korostuivat myös rentoutumisen, autonomian sekä yhteenkuuluvuuden tärkeys.

”Yllättävää on, että vaikka lomailun merkitystä korostetaan, kolmannes vastaajista kertoi tekevänsä töitä myös lomalla. Joustotyön haasteeksi nousi esiin muun muassa kokemus siitä, että olisi aina töissä, vaikka periaatteessa mahdollisuus palautumiseen on. Myös työn ja vapaa-ajan rajan hahmottaminen koettiin haastavana. Toisaalta vain 15 prosenttia joustotyötä tekevistä vastaajista kokee olevansa usein stressaantunut. Tutkimuksenkin valossa on selvää, että palautuminen ei ole kiinni mistään yksittäisestä tekijästä, vaan kokonaisuudesta”, Huha sanoo.

Kestävä joustotyö on myös yrityskulttuuriasia

Tulokset vahvistavat, että esimerkiksi työnantajan tarjoama liikunta- ja kulttuurietu voi edesauttaa työstä irrottautumista. Vaikka joustotyö perustuu autonomiaan ja luottamukseen, on työtuntien seuranta silti entistäkin tärkeämpää.

”Työnantajalla on vastuu työsuojeluasioista ja palautuminen sekä lomat on turvattava. Asiantuntijoillemme taas haluamme antaa vapauden ja vastuun omasta työstään. Tämä on vahvasti myös yrityskulttuuriasia. Meillä keskitytään työhyvinvointiin paljon ja Marian tuore tutkimus tarjoaa tärkeää lisätietoa joustotyöstä palautumisesta nimenomaan suomalaisen työelämän kontekstissa”, Pohjolan Voiman laki- ja henkilöstöasioiden johtaja Tiina Nyström sanoo ja jatkaa: 

”Pohjolan Voimassa työhyvinvointi on kyselyidemme mukaan hyvällä tolalla. Samaa kertovat myös neljänä peräkkäisenä vuonna saamamme Suomen innostavimmat työpaikat -tunnustukset, jotka perustuvat työntekijöidemme antamiin arvioihin. Olemme tästä erityisen iloisia ja haluamme jatkaa samaa kehityskaarta. Olemme järjestäneet esimerkiksi valmennusta itsetuntemuksen kehittämiseen ja kykyyn johtaa itseään hyödyntäen omaa potentiaaliaan aiempaa paremmin sekä pohtineet yhdessä parhaita työskentelytapoja ja yhteisiä pelisääntöjä. Itseohjautuva, rohkea ja vastuuta ottava yrityskulttuuri tukee joustotyön onnistumista. Joustotyössä hyvinvointi ja palautuminen on tärkeää, ja tänä vuonna olemmekin nostaneet erityisesti palautumista edistäviä tekijöitä yhteisessä Virtaa arkeen -hyvinvointihankkeessamme, Nyström toteaa. Joustotyö on asiantuntijoillemme tärkeää ja mieluista. Tutkimustieto ja hyvä sisäinen vuorovaikutus tekevät siitä myös kestävää.”