Rauman Biovoiman voimalaitos – esimerkki pitkälle digitalisoidusta CHP-laitoksesta
Rauman Biovoiman voimalaitos on hyvä esimerkki modernista lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitoksesta. Laitoksen digitaalisuudella on keskeinen rooli tuotannon erinomaisessa luotettavuudessa, hyötysuhteessa ja ympäristöystävällisyydessä.
Pohjolan Voiman ja Rauman Energian omistama laitos tuottaa energiaa kolmessa muodossa: prosessihöyrynä, kaukolämpönä ja sähkönä. Laitoksen pääpolttoaineita ovat metsäteollisuuden puu- ja hakkuutähteet. Lisäksi laitoksessa poltetaan biolietettä, erilliskerättyä kierrätyspolttoainetta sekä pieniä määriä turvetta ja kivihiiltä.
– Kun laitoksella on useita polttoaineita ja kolme energiatuotetta, kokonaisuus on väistämättä monimutkainen. Siihen tarvitaan tueksi pitkälle vietyä laitoksen ja järjestelmien digitalisointia, Rauman Biovoiman toimitusjohtaja Timo Pitkänen sanoo.
Digi tuo läpinäkyvyyden päästöjen hallintaan
Yksi laitoksen edistyksellisimmistä osa-alueista on ympäristöpäästöjen hallinta. Niiden mittaus, seuranta ja raportointi ovat täysin automatisoituja. Tiedot päästöistä toimitetaan valvovalle viranomaiselle tarvittaessa puolen tunnin tarkkuudella.
– Piipussa on moderneinta näytteenottoteknologiaa, jolla saadaan tarkkaa ja reaaliaikaista tietoa noin 20 yhdisteen pitoisuuksista.
Laitoksella on käytössä sertifioitu, ISO 140001 -standardin mukainen ympäristöjärjestelmä sekä ETJ+ -energiatehokkuusjärjestelmä. Vuonna 2017 laitoksella tuotetusta energiasta lähes 90 prosenttia oli hiilidioksidineutraalia.
Big datan hyödyntäminen uudelle tasolle
Laitoksen käyttö on rakentunut erilaisten digijärjestelmien päälle. Prosessiautomaatio on vienyt laitoksen hallittavuuden uudelle tasolle. Kunnossapidon automaatiojärjestelmä mittaa esimerkiksi kuluvien komponenttien värähtelytasoja. Polttoainejärjestelmä, joka toimii pilvessä ja mobiilisti, sujuvoittaa logistiikkaa. Laitokselle tuodaan vuosittain yli 10 000 polttoainekuormaa.
– Digitalisaatio myös helpottaa asioita: esimerkiksi rekka-auton kuljettaja voi varata kännykällä purkupaikan ja -ajan etukäteen, jolloin ei synny jonoja eikä aikaa mene hukkaan.
Pitkänen uskoo, että seuraava CHP-laitosten digitaalinen läpimurto on kyky hyödyntää big dataa paremmin. Hän puhuu koneoppimisesta ja IoT:stä eli esineiden internetistä.
– Laitoksella on jo nyt satoja sensoreita, jotka tuottavat tietoa. Ihminen pystyy jalostamaan tästä tiedosta vain murto-osan hyötykäyttöön. Älykäs kone voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että järjestelmä havaitsee hyvin pienistä datavihjeistä vioittuneen komponentin, ennen kuin tuotantoprosessiin tulee muutoksia, ja ilmoittaa meille huoltotarpeesta, Pitkänen kertoo.
