Vastuullisuus osana ammattitaitoa: Mitä se tarkoittaa sinulle, tutkimus- ja kehittämispäällikkö ja kala-asiantuntija Mikko Jaukkuri
Vastuullisuus organisaation kaikessa toiminnassa tarkoittaa myös koko henkilöstön kattavaa vastuullisuusosaamista. Sen juuret ovat ajantasaisen tietotaidon lisäksi sekä yrityskulttuurissa että johtamisen käytännöissä. Me Pohjolan Voimassa vahvistamme vastuullisuusosaamistamme esimerkiksi sisäisillä koulutuksillamme sekä yhdessä kumppaneidemme kanssa. Tässä juttusarjassa kerromme, mitä vastuullisuusosaaminen merkitsee eri asiantuntijoiden näkökulmista.
Voimalohen tutkimus- ja kehityspäällikkö Mikko Jaukkuri
”Me Voimalohessa huolehdimme omistajiemme, PVO-Vesivoima Oy:n ja Kemijoki Oy:n kalatalousvelvoitteista. Velvoitteiden täyttäminen jo sinällään kuuluu kestävään toimintaan. Lisäksi pyrimme nykyisin kehittämään esimerkiksi kalankasvatusta sekä sen menetelmiä ja istutuskäytäntöjä.
Omat tehtäväni liittyvät erityisesti vaelluskalojen palauttamiseen, joten vastuullisuus on erottamaton osa työtä. Tekeminen on siis velvoitteista huolehtimisen rinnalla tehtävää ja omistajillemme vapaaehtoista monimuotoisuuden kehittämistä. Se myös juontuu sekä heidän että Voimalohen strategioista. Tehtäväni painotus on minulle luonteva, sillä olen koulutukseltani eläinekologi ja toimin aiemmassa työssäni vaelluskalatutkimuksen parissa. Suuri osa tutkimuksesta keskittyi erityisesti rakennettujen jokien vaelluskaloihin.
Yksi lähiaikojen kehitysaskelista Voimalohen kalankasvatuksessa on Ossauskosken kalanviljelylaitos, jossa on rakenteilla uusi smolttihalli lohen ja taimenen poikasten kasvattamiseen. Sen myötä kaikki kasvatusaltaat saadaan sisätiloihin. Tämä helpottaa kalojen hyvinvoinnista huolehtimista, sillä ulkoaltaat jäätyvät talvella, mikä tekee kalojen tarkkailusta haastavaa. Sääolot eivät muutenkaan vaikuta työskentelyyn sisätiloissa, jolloin myös työturvallisuus paranee.
Kaloilla ja kalakantojen elinvoimaisuudella on merkityksensä koko ekosysteemiin ja luonnon monimuotoisuuteen. Samalla ne vaikuttavat esimerkiksi jokien ympäristössä eläviin yhteisöihin esimerkiksi kalastuksen sekä kalanpyynti- ja ruokaperinteiden muodossa. Lohijoen statuksella on myös itsessään oma arvonsa. Vaelluskalatyössäkin on siis useita kulmia kestävyyteen.
Oma kestävyyteen liittyvä osaamiseni päivittyy jatkuvasti, kun seuraan alani kehitystä, kirjallisuutta ja artikkeleita. Lisäksi yhteistyössä esimerkiksi Luonnonvarakeskuksen kanssa tekemämme tutkimukset ovat tärkeitä ja tuovat uutta tietoa. Olemme tehneet myös kalateihin liittyviä opintomatkoja muun muassa Kanadaan, Yhdysvaltoihin ja Ruotsiin, jolloin saamme paljon kokemustietoa keskustelemalla paikallisten asiantuntijoiden kanssa. Etenkin Amerikassa erilaisista kalatieratkaisuista on kokemusta jo useiden vuosikymmenten ajalta ja Ruotsissa kalateiden toimivuutta on saatu kehitettyä hyvin esimerkiksi Uumajanjoella. Jokainen joki ja vieläpä jokainen voimalaitos siellä vaatii omanlaisensa räätälöidyt ratkaisut, mutta muiden kalatiekohteiden onnistumisia voidaan soveltaa ja tehtyjä virheitä välttää.
Käytännön työssäni jalkaudun ajoittain maastoonkin kenttätöihin. Iso osa työarjesta on kuitenkin yhteistä tekemistä ja ajatusten vaihtoa sidosryhmien kanssa. Iijoella vaelluskalatyö on jatkunut jo vuosia ja yhteistyöverkostomme on laaja. Myös yhteistyö ja sen kehittäminen on vastuullisuutta. Vaelluskalat ovat monille sydämen asia, johon liittyy monia eri näkökulmia. Rakentavalla keskustelulla saamme asioita edistettyä parhaiten.”