Vielä ei ilmastotoimissa olla siellä missä pitäisi – terveiset Glasgow’sta ovat kuitenkin toiveikkaita
Glasgow’n ilmastokokous antoi uskoa siihen, että globaalit tavoitteet voidaan saavuttaa, jos kaikki osapuolet sitoutuvat tekemään ilmastotoimia enemmän ja nopeammin. Ympäristöministeriön erityisasiantuntija Taru Savolainen ja Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssin ilmastodelegaatti Maija Kuivalainen toivat kokouksen terveiset pohjolanvoimalaisille.
– Monenlaisten vaiheiden ja pienen kaaoksen kautta toivoon ja onnistumiseen. Kokoukselle oli kovat odotukset ja ne kyettiin melko kohtuullisesti täyttämään, näin summasi erityisasiantuntija Taru Savolainen Glasgow’n ilmastokokouksen annin.
Taru Savolainen vieraili Pohjolan Voima -keskustelee tilaisuudessa kertomassa ilmastokokouksesta. Savolainen työskentelee ympäristöministeriön kansainväliset ja EU-asiat -yksikössä. Hän osallistui Glasgow’n ilmastokokoukseen osana Suomen valtuuskuntaa.
Glasgow’ssa oli myös nuorten lokakuussa järjestetyn ilmasto- ja luontohuippukokouksen järjestäjiin kuulunut nuorten ilmastodelegaatti Maija Kuivalainen. Hän muistutti, että aikaa ei ole tuhlattavaksi.
– Edistystä kyllä kokouksessa saatiin monissa asioissa, mutta vielä ei olla lähelläkään sitä, missä meidän pitäisi olla. On selvää, että ei ole helppoa saada lähes 200 maata yhteiseen lopputulokseen, mutta nyt on jo hoppu ja kiire.
Askelmerkit ovat selvät
Sekä Savolaisen että Kuivalaisen terveiset olivat toiveikkaita. Yleisviesti heidän mukaansa on, että tarvittavat ilmastotoimet ovat tehtävissä ja etenemiselle on selkeä suunta.
– Kokouksen yleispäätöksessä vahvistettiin osapuolten sitoutuminen 1,5 asteen tavoitteeseen. Keskeinen asia on myös se, että sovittiin vuosittaisesta tarkastelusta, jolla seurataan maiden sitoumusten ja toimenpiteiden riittävyyttä suhteessa tavoitteeseen, Taru Savolainen kertoi.
Glasgow’n kokoukseen painetta toi hänen mukaansa eniten se, että Pariisin sopimuksen toimeenpanosäännöt olivat kesken. Maiden päästövähennyssitoumukset ja ilmastotoimet eivät ole linjassa kansainvälisten ilmastotavoitteiden kanssa. Pariisin sopimuksen osapuolten, etenkin suurten talouksien, toimien saaminen tavoitteita vastaaviksi oli keskeinen odotus kokoukselle, toimeenpanosääntöjen loppuun saamisen lisäksi.
– On selvää, että 1,5 asteeseen pyrkiminen on välttämätöntä, jotta voimme pitää ilmaston lämpenemisen vaikutukset edes kohtuullisina. Toisaalta ilmastonmuutokseen sopeutuminen on välttämättömyys kaikkialla ja erityisesti maantieteellisesti tai taloudellisesti haavoittuvimmilla alueilla, hän tiivisti.
Savolainen korosti, että kaikkien on koko ajan tarpeen tehdä enemmän ja nopeammin, sillä pitkän aikavälin yhteiset tavoitteet ja lyhyen aikavälin tavoitteet eivät ole linjassa. Tämä koskee esimerkiksi hiilestä luopumista.
– Paljon julkista keskustelua herättänyt hiilen vähentämiseen liittyvä kirjaus on mielestäni edistysaskel, vaikka lopettamiskirjausta ei saatukaan. Oli saavutus sinällään, että nämä vajaat 200 maata saivat aikaan sovun, sillä osa maista on edelleen erittäin riippuvaisia kivihiilestä, Savolainen muistutti.
Myös yrityksillä on vastuu
Maija Kuivalainen muistutti nuorten ilmastoaktivistien viestistä. Aikaa muutokselle on tämä vuosikymmen. Talkoisiin tarvitaan siis kaikki.
– Tarvitaan rohkeita suunnannäyttäjiä. Meidän täytyy muuttua järjestelmä- ja systeemitasolla. Meidän tulee yhteiskunnassa pystyä luomaan kaikille olosuhteet, joissa voimme elää kestävästi. Tässä on vastuu myös yrityksillä, hän sanoi.
Kuivalainen on voimakkaasti tuonut esiin toivetta siitä, että nuoret otettaisiin mukaan ilmastoa koskevaan päätöksentekoon nykyistä vahvemmin. Nuorten vaatimus on, että ilmastonmuutoksen ja luontokadon pysäyttämiseksi tehdään entistä tiukempia sitoumuksia.
– Nuoret pitää ottaa mukaan suunnitteluun, päätöksentekoon ja toteuttamiseen. Me nuoret ja tulevat sukupolvet olemme heikoimmassa asemassa ja kärsimme ilmastokriisin ja luontokadon vaikutuksista eniten. Meidät tulee osallistaa itsellemme mielekkäällä tavalla vastuuttamisen sijaan ja ratkaista nämä ihmiskunnan kohtalon kysymykset yhdessä, yhteysvastuullisesti. Valtaapitävillä on tästä suurin vastuu, hän sanoo.
Pohjolan Voima on sitoutunut hiilidioksidineutraaliin tulevaisuuteen. Sähköntuotannostamme hiilidioksidineutraalia oli vuonna 2021 jo 96 prosenttia ja tavoitteenamme on sen nostaminen 99 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä. Meillä on tavoite myös lämmöntuotannon hiilidioksidineutraalisuudelle: 85 prosenttia vuoteen 2025 mennessä.
– Näillä luvuilla on merkitystä, sillä osuuteemme Suomen sähköntuotannosta on lähes viidennes. Kaikilla meillä on vastuu tulevien sukupolvien elinympäristöstä. Siksi haluamme tehdä yhteistyötä myös nuorten kanssa. Esimerkkinä yhteistyöstä on Pohjolan Voiman kumppanuus nuorten ilmasto- ja luontohuippukokouksessa, sanoo Pohjolan Voiman toimitusjohtaja Ilkka Tykkyläinen.